Ympäristön hyvinvointi
Ihmissuhdetaido
Ilmaisu- ja viestintätaidot
Työntekotaidot
Yleissivistys
Tiedonhankintataidot

Kunnan peruskoulujen A-kieli on englannin kieli. Se aloitetaan pääsääntöisesti kolmannelta vuosiluokalta. Kaikille yhteinen B1-kieli on

ruotsin kieli. Valinnaisena B2-kielenä on mahdollisuus opiskella saksan, ranskan ja venäjänkieltä. Em. kieliä on mahdollista opiskella myös B2-kieltä lyhyempänä tutustumiskurssina.

alkuun

Erityisopetuksen yleiset tavoitteet ja keskeiset sisällöt ovat samat kuin peruskoulun muussa opetuksessa. Oppimääriä kuitenkin mukautetaan oppilaan yksilöllisten oppimisedellytysten mukaan.

alkuun

Yleistavoitteet:

Oppilaanohjauksen tavoitteena on vahvistaa yläasteen aikana oppilaan itsetuntoa

antaa oppilaalle realistinen kuva itsestään, kyvyistään ja suhteestaan ympäristöönsä

antaa oppilaalle jäsentynyt kuva koulutusrakenteesta, työelämästä ja aikuisena elämisestä

selkiyttää oppilaan tulevaisuudensuunnitelmat seuloa mahdollisimman aikaisin oppimisvaikeudet sekä vaikeudet suhteessa ympäristöön ja kouluyhteisön jäseniin.

7. luokka

Tavoitteet:

Tutustuttaa eri kouluilta ja erilaisista olosuhteista tulleet oppilaat kouluyhteisöön ja sen jäseniin, ehkäistä jännitystä ja koulupelkoja, saada aikaan myönteinen mielikuva yläasteesta, kasvattaa oppilaan itsetuntemusta ja itseluottamusta ("Jokainen on hyvä jossakin.") ja saada oppilas ymmärtämään, että myös niitä ominaisuuksia, joissa ei ole erityislahjoja, voi kehittää, luoda perusta oppilaan koulu- ja työelämätuntemukselle.

Aiheet:

Kouluyhteisöön tutustuminen

kouluyhteisön jäsenet, ammatit, oppilaskuntatoiminta yms.

Opiskelutekniikka

muistaminen/unohtaminen, läksyjenlukutekniikka, kokeisiin valmistautuminen/vastaaminen

Itsetuntemus

nuoreksi kasvaminen psyykkiseltä kannalta

lahjakkuus ja sen lajit

ammatinvalintaan vaikuttavia seikkoja

erilaiset testit

visiot ("Minä 50-vuotiaana.")

Suomen koulutusjärjestelmä

Ammattien ryhmittely ja erilaisia ammatteja

Työelämään tutustuminen

8. luokka

Tavoitteet:

tukea oppilasta opiskelussa ja kouluyhteisössä elämisessä

antaa perusteet opiskelumahdollisuuksista, työelämästä ja näiden valintaperusteista herättää mielenkiinto tulevaan ammatinvalintaan ja elämänuran suunnitteluun.

Aiheet:

Opiskelutekniikan kertaus

Lisää eri alojen ammatteja

Kysely kiinnostavimmista ammateista

Suomen koulutusjärjestelmä (kertaus)

Yleissivistävä-, ammatillinen ja oppisopimuskoulutus

toisen ja korkea-asteen koulutus

Lähialueen koulutuspalvelut ja oppilaitokset

Yhteisvalinnan perusteet

Työlainsäädäntö oppilaan iän ja elämäntilan-

teen näkökulmasta (kesätyöt)

Työelämään tutustuminen

9. luokka

Tavoitteet:

tukea oppilasta opiskelussa ja kouluyhteisössä elämisessä

auttaa oppilasta jatko-opiskelupaikan hakemisessa

yhteisvalinnan tai muilla menetelmillä

antaa tietoa työelämästä, työnhausta ja työvoima-

toimiston palveluista

auttaa oppilasta siirtymään peruskoulun jälkeiseen

"aikuisten maailmaan".

Aiheet:

Opiskelutekniikka (kertaus)

Opiskelu muissa oppilaitoksissa

Eri ammattialoja

Eri oppilaitoksia ja oppisopimuskoulutus

Koevalinta

Yhteisvalinta, yhteisvalinnan pistelasku ja oppilaitosten valintaperusteet

Tulevaisuudennäkymiä; miehen/naisen roolit ja tasa-arvo

paikkani yhteiskunnassa

Työlainsäädäntö

Kesätyön hankkiminen

Työelämään tutustuminen

alkuun

7. LUOKKA

Kielentuntemus

Sanaluokat ja sijamuodot: kokoava katsaus

Päälause- sivulausetyypit

a ) konjunktiolauseet

b ) relatiivilauseet

c ) epäsuorat kysymyslauseet

Kirjoitelmien yhteydessä oikeakielisyyskäytännöt :

iso ja pieni alkukirjain, yhdyssanat, pilkkusäännöt

vierasperäiset sanat yms.

Joukkoviestintä

Tärkeimmät peruskäsitteet: dokumentaariset, fiktii-

viset sanomat, uutiset, mainokset jne., runot,

julisteet.

Omien kuunnelmien, mainosten, uutisten tekoa + esi-

telmiä joukkoviihteestä.

Lukeminen

Pari kokonaisteosta, jotka käsitellään yhteisesti,

novelleja, kertomuksia, luetun ymmärtämisen tekstejä,

tekstianalyysejä.

Puhuminen

Esitelmäkierros, ryhmätyöt: pieni porukka ( 2-4 henkeä )

vastaa tunnin ohjelmasta ns. "show"-tunti, pantomiimi,

erilaiset kuvausharjoitukset, "voitosta voittoon" tyyppinä

arvausharjoituksia yms.

Kirjoittaminen

Arvosteltavat ns. perinteiset aineet

Henkilökuvaus, luonnonkuvaus, tunnelmakuvaus

Luokkaretki

Kirjoitelman rakenteen opettaminen perusteellisesti

heti 7. luokan alussa: jaksotus, tekstin rakentaminen

päätäntätavat yms.

Omat runot, vitsit, näytelmät yms.

Kuunteleminen + katselu

Muutama kuunnelma ( esim. Elmo, urheilija, pari "jännäriä" yms.

Katselu: esitelmien yhteydessä videon käyttöä yhteiset elokuvat yms.

Kielentuntemus

-verbioppi (pääpiirteittäin)

Lauseenjäsennys -kokoava katsaus: subj.,

pr., obj., prvi., adv:bi, attribuutit -mahdollisesti vieraiden kielten

opiskeluun nivellettynä.

Oikeakielisyys: lyhenteet, tehovälimerkkien käyttö:

ajatusviiva, kaksoispiste, kolme pistettä, yhdysmerkki yms.

Joukkoviestintä:

Lukukauden/lukuvuden pyörivä "uutiskatsaus"-kierros,

2 oppilasta/viikko kerää tärkeimmät paikalliset,valtakunnalliset

ja maailmanlaajuiset uutiset omaksi kokonaisuudeksi.

-Dokumentaariset sanomat

Lukeminen

-Kirjanesittelykierros - jokainen oppilas arvostelee lukemansa

vapaaehtoisen kirjan - samalla kaavalla kuin sanomalehdessäkin

kirja-arvostelut tehdään, yhdistyy suullinen esitys + lukeminen.

-Vapaat esitystunnit; 2-3 oppilasta laatii tunnin sisällön, tehtäviä

muille oppilaille + esiintymisiä,

oma näytelmä yms.

-2-3 yhteistä kirjaa analysoidaan,

tyylisuunnat: romantiikka, realismi + näytteet.

Kirjoittaminen

-Perinteiset kirjoitelmat

-Romanttinen tarina + realistinen tarina

-Tyylioppia (substantiivitunti, pronominien viittaussuhteet,

liikasanaisuus yms.).

Katselu

-Elokuvan pohjalta kirjallisuuden peruskäsitteitä:

henkilöt, juoni, miljöö, sanoma, motiivit yms.

9. LUOKKA

Kielentuntemus

Oikeakielisyyssäännäöt laajasti kerraten + tyylioppia

Murteet, alakulttuurien kielet; slangi, sotilasslangi

yms. - slangin muodostaminen.

Lukeminen

-Tyylisuuntina perinteinen + modernismi

Kirjallisuusesitelmät; n. 20 merkitsevintä suomalais-

ta kirjailijaa, heidän elämänsä ja tuotantonsa.

Kirjoittaminen

-Aineistopohjaista kirjoittamista, referaatin valmistaminen,

perinteiset kirjoitelmat, "tajunnanvirta"- tekniikka, moderni

runous- perinteinen runous.

-Luokkalehti (laajemmin eri henkilöistä ennen koulun

loppumista, "kurssijulkaisu").

Katselu

-Muutamia klassikoita, joita filmattu esim. Dostojevskin:

"Rikos ja rangaistus", Linna: "Tuntematon sotilas" yms.

Yleistä:

Mahdollisimman paljon oppilaan omaan luovuuteen

pohjautuvia harjoituksia.

alkuun

Tavoitteena englannin kielen opetuksessa on oppilaan viestintätaidon kehittäminen ja hänen perehdyttämisensä anglosaksisten maiden oloihin, tapoihin ja kulttuuriin unohtamatta englannin kielen merkitystä kansainvälisessä viestinnässä.

VIESTINTÄTILANTEET

Viestinnässä suullisen ja kirjallisen viestin ymmärtäminen ja tuottaminen liittyvät kiinteästi toisiinsa. Viestintää harjoitellaan erilaisissa jokapäiväisen elämän tilanteissa kotona ja koulussa, työssä ja harrastuksissa, ostoksilla ja muualla asioitaessa. Oppilas oppii kertomaan itsestään ja lähipiiristään ja ilmaisemaan mielipiteitään sekä suullisesti että kirjallisesti.

RAKENTEET

7. vuosiluokka

Kerrataan ala-asteella opetetut tärkeimmät rakenteet, joiden hallintaan kiinnitetään huomiota, jotta luotaisiin vankka pohja kielitaidolle. Uusina asioina opetetaan väite-, kysymys- ja kieltolauseen rakenne, sanajärjestys, futuuri, perfekti ja pluskvamperfekti sekä konditionaali ja epäsäännöllisten verbien teemoja.

8. vuosiluokka

Kerrataan aikamuodot. Opetellaan ensimmäinen konditionaali ja apuverbit could ja should. Opiskellaan ing-muodon ja artikkeleiden käyttöä, adverbien vertailua sekä some-, any-, no- ja every-alkuisia pronomineja.

9. vuosiluokka

Opetellaan epäsuoran kysymyslauseen ja passiivin muodostamista. Opetellaan ehtolauseet ja toinen konditionaali. Opiskellaan lisää infinitiivin ja ing-muodon käyttöä. Opetellaan relatiivipronominit sekä irrallinen että kiinteä relatiivilause. Kerrataan sanajärjestys. 8. kurssissa keskitytään erityisesti kirjalliseen tuottamiseen.

alkuun

B 1-kielen kaikille oppilaille pakollinen minimituntimäärä ( 6 h )

on jaettu seitsemännelle ( 3 h ) ja kahdeksannelle ( 3 h ) luokalle.

Yhdeksännellä ruotsia tarjotaan valinnaisena ( 2 h - ).

Tavoitteena on, että oppilas tulee toimeen jokapäiväiseen elämän suullisissa

kielenkäyttötilanteissa soveltaen luonnollista ja sujuvaa ääntämistä, painotusta, rytmiä

ja intonaatiota ja tuntee niihin liittyviä viestintätapoja, ymmärtää helppoa kirjoitettua kieltä, kykenee tuottamaan kirjoitetun tekstin tarvittaessa apuneuvoja käyttäen, on omaksunut ruotsin kielen keskeisimpiä samoja, sanontoja ja rakenteita sekä on omaksunut tietoja suomenruotsalaisesta väestöstä ja sen kulttuurista sekä Pohjoismaista, niiden kansoista ja kulttuureista.

Aihepiirit

7. luokka

pohjoismainen nuori, hänen kotinsa ja perheensä, jokapäiväinen elämänsä

koulu, harrastukset, ystävät

luonto: eläimiä, kasveja

kaupunkeja

8. luokka

asuinympäristö, oma maa, Pohjoismaat

luonto: maantietoa, sääsanastoa

työ ja ammatteja

9. luokka

suomenruotsalaiset ja heidän kulttuurinsa, pohjoismaiden

kulttuuria

viestintä ja erilaisia viestimiä

ympäristö

Rakenteet

7. luokka

persoonapronominit, omistusmuotoja; den det de

kysymyssanoja

lukusanoja

en-sukuisten substantiivien yksikkö ja monikko, ett-sukuisten

yksikkö

verbien infinitiivi, preesens, imperfekti ja imperatiivi;

apuverbejä

epäsuora sanajärjestys

lyhyet vastaukset

8. luokka

persoonapronominien objektimuodot ja omistusmuodot;

någon, ingen,

någonting, ingenting

kysymyssanoja: vad för en, vilken

ett-sukuisten substantiivien monikko

adjektiivien vertailu

adjektiivin t-muoto adverbina ja adverbin vertailu

man-rakenne

perfekti ja pluskvamperfekti

järjestysluvut

9. luokka

-sanajärjestys

sivulauseet

-epäsuora kysymyslause

adjektiiviattribuutin määräinen muoto

pronomineja: denna, samma, den här, annan

Oppimateriaalit

oppikirjat Bästis, Nya vindar, joihin kuuluvat

piirtoheitinkalvot, valmiit

diasarjoja: En rundtur i Stockholm, En rundtur på Island

valtakunnallisia kokeita

studioharjoituksia: Kom med, Träff i Stockholm, Nu är det din

tur, Bildbingo

Toppen-oppikirjan studioäänitteet

Matematiikassa pyritään antamaan sellaiset tiedot ja taidot, joilla selviää arkielämästä ja saa hyvän pohjan jatko-opiskelulle. Tavoitteena on, että oppilaiden asenne matematiikkaan tulisi myönteisemmäksi ja harrastuneisuus mahdollisesti lisääntyisi. Kursseilla käytetään monipuolisia työtapoja ja erilaisia välineitä, jolloin oppilaiden kyky työskennellä sekä itsenäisesti että erilaisissa ryhmissä kehittyy.

Yläasteella on matematiikassa keskeisenä tavoitteena ajattelun taitojen kehittäminen. On tärkeää, että oppilas oppii työskentelemään pitkäjännitteisesti ja osaa käyttää aikaisemmin opittuja tietoja ja taitoja hyväkseen. Oppilaan tulisi harjoitella ratkaisujen täsmällistä matemaattista esitystapaa sekä suullisesti että kirjallisesti. Tavoitteena on, että oppilas kehittää ongelmanratkaisu-, päättely- ja arviointitaitojaan. Erilaisia ongelmanratkaisu- ja päättelytehtäviä sisällytetään kursseihin soveltuvissa määrin. Oppilaita ohjataan myös oman työn arvostamiseen sekä arviointiin.

Jokaisella vuosiluokalla OPS:iin kuuluu kolme kurssia, jotka Vetelin yläasteella sisältävät seuraavia aihekokonaisuuksia. (Keskimäärin yksi kurssi sisältää noin 34 oppituntia.)

7. luokka

Kurssi 1/3

Peruslaskutoimitukset (yhteen- vähennys- kerto- ja jakolasku), laskujärjestys, potenssi

Vastaluku ja itseisarvo

Murtoluvut, prosentit

Mittaaminen, yksiköt

Suuret luvut, kymmenen potenssi

Aika

Kurssi 2/3

Luonnollisten lukujen jaollisuus

Koordinaatisto

Kuvaajan tulkinta

Kirjaimia yhtälöissä

Yhtälö ja sen ratkaiseminen päättelemällä ja laskemalla

Laskin

Sanallisia tehtäviä

Kurssi 3/3

Geometrian peruskäsitteitä

Suorat ja kulmat

Piirtämistä harpilla ja viivaimella

Monikulmiot ja niiden pinta-alat

Ympyrä ja sen osat

Yhtenevyys ja symmetria

8. Luokka

Kurssi 1/3

Murtoluvut, desimaalit ja prosentit (käsitteet ja laskut)

Promille

Arviointi, likiarvo ja pyöristäminen

Kurssi 2/3

Suhde ja verranto

Koordinaatiston kertausta

Kuvaajia

Suoran yhtälö ja piirtäminen

Kurssi 3/3

Kolmion piirtäminen

Yhdenmuotoisuus ja mittakaava

Trigonometriset funktiot

Neliöjuuri

Pythagoraan lause

Kolmion ratkaiseminen

9. Luokka

Kurssi 1/3

Kuvioiden kertausta

Sektori ja segmentti

Avaruusgeometrian perusteita

Lieriön, kartion ja pallon tilavuus

Kappaleen pinta-ala

Koordinaatistogeometriaa

Kurssi 2/3

Potenssien laskusäännöt

Polynomilauseke

Polynomien yhteen- vähennys- ja kertolasku

Yhtälön muodostaminen ja ratkaiseminen

Suoran yhtälön kertaus

Yhtälöparin ratkaiseminen

Kurssi 3/3

Tilastoja, diagrammeja ja tunnuslukuja

Todennäköisyyslaskentaa

Projektityö

Kertausta

OPPILASARVIOINTI

Oppilasarviointi perustuu Vetelin kunnan perusopetuksen oppilasarvioinnin yleisiin perusteisiin ja opetushallituksen laatimiin päättöarvosanojen antamisen kriteereihin.

Matematiikan todistusarvosanaan vaikuttavat:

Tavoitteet:

Kemian ja fysiikan opiskelu toteutetaan siten, että seitsemäsluokkalaiset opiskelevat kaksi kurssia, jotka sisältävät sekä fysiikan, että kemian perusteita. Kahdeksannella luokalla opiskellaan kaksi kurssia kemiaa ja yhdeksännellä luokalla kaksi kurssia fysiikkaa. Kursseilla käytetään runsaasti kokeellisia työtapoja sekä pyritään mahdollisuuksien mukaan opiskelemaan yhteistoiminnallisesti.

Kurssien sisältö on seuraavanlainen:

7. Luokka

Kemia ja fysiikka luonnontieteenä

Työturvallisuus, työvälineet

Aine ja sen olomuodot, seos

Erotusmenetelmiä

Atomi ja alkuaine

Yhdiste ja kemiallinen reaktio

Mittaamisen perusteet

Pituus, pinta-ala ja tilavuus

Massa, tiheys

Voima ja painovoima

Kitka

Tasapaino

Vipu ja kalteva taso

Liike

Paine

Ilma

Vesi

8. Luokka

Kemiallinen reaktio

Radioaktiivisuus ja säteily

Metallit ja epämetallit

Aineiden happamuus

Alkuaineet ja yhdisteet

Eloperäiset raaka-aineet: öljy, hiilivedyt, alkoholit, muovit jne.

Elämän rakennusaineet: sokerit, rasvat, valkuaisaineet, puu jne.

9. Luokka

Lämpöoppi:

Lämpötila

Lämpölaajeneminen

Olomuodon muutokset

Lämmön johtuminen

Rakennusten lämpötalous

Mekaniikka:

Liike ja nopeus

Putousliike, painovoima ja asemaenergia

Työ ja teho

Paine

Valo-oppi:

Valo ja valon luonne sekä valon ominaisuudet

Valo kohtaa aineen

Kokonaisheijastus, spektri ja värit

Optisia laitteita

Sähköoppi:

Virtapiiri

Resistanssi

Sähkön tuotanto ja muuntaja

Sähkön siirto ja sähkön hinta

Elektroniikkaa

Elektroniikan merkitys

Ydinfysiikka

Radioaktiivisuus ja säteily

Säteilyn vaikutukset ja käyttö

Säteilyltä suojautuminen

Ydinenergia

Tähtitiede

Mahdollisuuksien mukaan käsitellään yleistä tähtitieteestä: aurinkokunnasta ja maailmankaikkeudesta.

OPPILASARVIOINTI

Oppilasarviointi perustuu Vetelin kunnan perusopetuksen oppilasarvioinnin yleisiin perusteisiin ja opetushallituksen laatimiin päättöarvosanojen antamisen kriteereihin.

Fysiikan ja kemian oppilasarviointiin vaikuttavat:

Tavoitteet:

Uskonnon opetuksen tavoitteena on tutustuttaa oppilas omaan uskontoonsa ja hengelliseen taustaan ja perintöön. Tavoitteena on myös syventää kristinuskoon, Raamattuun ja maailmanuskontoihin liittyviä tietoja ja opettaa hahmottamaan näihin asioihin liittyviä laajempia yhteyksiä ja kokonaisuuksia. Uskonnonopetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kriittistä ymmärrystä uskonnollisia ilmiöitä kohtaan ja auttaa näkemään uskonnon merkitys ja vaikutus ympäröivässä yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Opetuksessa käsitellään myös ajankohtaisia uskonnollisia virtauksia. Nuoruuteen ja aikuisuuteen liittyvien kysymysten käsittelyllä pyritään tukemaan nuoren henkistä kasvua. Opetuksella pyritään tukemaan oppilaan henkistä, hengellistä ja kulttuurista kehitystä.

7. luokka

Tavoitteet:

Tutustutaan suuriin maailmanuskontoihin ja sellaisiin uskontoihin, jotka ovat ajankohtaisia ja kulttuurillisesti merkittäviä.

Sisältö:

varhaiskantaiset uskonnot

suomalainen muinaisusko

hindulaisuus

buddhalaisuus

kungfutselaisuus

taolaisuus

shintolaisuus

islam

juutalaisuus

kristinusko

uususkonnot

8. luokka

Tavoitteet:

Tutustutaan kristinuskon syntyyn ja kehitykseen sekä Raamatun syntyyn, rakenteeseen ja sisältöön. Perehdytään kristillisen kirkon historiaan sen synnystä nykyhetkeen. Luodaan käsitys myös jokaisesta kirkkokunnasta historiallisessa aikajärjestyksessä. Keskeinen tavoite on, että oppilaalle muodostuu kokonaisnäkemys oman kirkon jäsentymisestä maailman kirkkohistoriaan.

Sisältö:

Raamatun synty ja rakenne

Raamatun eri kirjojen sisältö

kirkon synty ja leviäminen

kristikunnan jakautuminen

kirkkokuntien piirteet ja opilliset erot

uskonpuhdistus ja protestanttisten kirkkojen leviäminen

luterilaisen kirkon oppi ja tavat

uskonpuhdistuksen jälkeisten kirkkokuntien leviäminen ja protestanttisten yhteisöjen syntyminen omien opinkorostustensa pohjalta

kirkkojen yhteistyö nykyaikana

9. luokka

Tavoitteet:

Perehdytään Suomen kirkkohistoriaan. Tutustutaan herätysliikkeisiin. Käsitellään uusia uskonnollisia ilmiöitä ja liikkeitä. Pyritään oppilaan eettisen elämänasenteen kehittämiseen ja oikeudenmukaisuuden ja moraalisten kysymysten sisäistämiseen. Käsitellään eettisiä kysymyksiä ja opetellaan esittämään omia mielipiteitä perustellusti. Tavoitteena on, että oppilas oppii kuuntelemaan ja kunnioittamaan toisten mielipiteitä ja hyväksymään erilaisuutta.

Sisältö:

kristinuskon tulo Suomeen

kristinusko keskiajalla

uskonpuhdistus

puhdasoppisuuden ja valistuksen aika

pietismi

kirkon herätysliikkeet

vapaat suunnat

kristillisperäiset yhteisöt

eettiset kysymykset oppilaiden omia valintoja painottaen

Työtavat kaikkia luokkia koskien:

opetuskeskustelu

yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely

ohjausta itsenäiseen tiedonhankintaan

vierailut

diat, videot, piirtoheitin kalvot

elämykselliset keskustelut

draama

musiikki, rentoutus, meditaatio

esitelmät, projektityöt, esseet

ATK

Arviointi:

Uskonnon arvosana muodostuu seuraavista osista:

koe ja/tai muut kirjalliset kuulustelut

aktiivisuus, oma-aloitteisuus, kiinnostuneisuus, motivaatio ja sosiaalisuus oppitunnilla

mahdollinen kotona tehtävä itsenäinen työ sekä varsinaisten kotitehtävien teko

Uskonnon opetuksen osalta arvioinnissa tukeudutaan koulun hyväksymään yleiseen arviointisuunnitelmaan. Siinä annettujen kriteerien pohjalta arvioidaan oppilaan osaamista ja taitoja uskonnon opetussuunnitelman perusteella.

alkuun

7.luokka

I Yleinen historia

1.Eurooppa Wienin kongressissa Saksan yhdistymiseen (1815

1871)

2.Aatehistorian alalta liberalismi, nationalismi ja sosialismi

3.Teollistumisen kautta työnväen liikkeen syntyyn ja

maaseutuväestön rakenneutokseen

4.Siirtomaapolitiikan vaikutukset Afrikassa ja Aasiassa

5.Pohjois-Amerikan Yhdysvallat nousee sisällissodan kautta

talousmahdiksi

II Suomen historia

Suomen sodasta sortokausiin ja itsenäistymiseen kulttuuriasioita

mukana pitäen (1809 - 1917)

8.luokka

I yleinen historia

I maailmansodasta nykyaikaan

Pääpaino Euroopan historiassa vahvistettuna Japanin , Kiinan,

USA:n ja Lähi-idän historialla

II Suomen historia

Painotuksena itsenäisyyden alkuvuosikymmenet, erityisesti

Lapuanliike

2.Syyt sotiin ja sodat

3.Sotien jälkeinen aika Paasikiven - Kekkosen aikana ,

erityisesti

elintason nousu , sotienjälkeinen kaupungistuminen ja sotien

jälkeinen kulttuurielämä

9. luokka

Ensimmäisessä jaksossa yhteiskuntaoppia , toisessa jaksossa

taloustietoa ja sosiaalipolitiikkaa.

Perusopetuksen 7. - 9. luokkien oppilasarvioinnin oppiainekohtaiset arviointiperusteet historiassa ja yhteiskuntaopissa.

Kriteeriosa-alueet

HISTORIA

Käsitys historiallisen tiedon luonteesta

Oppilas

tietää, että historialla tarkoitetaan menneisyyttä, sitä käsittelevää tutkimusta ja menneisyyden selittämistä.

ymmärtää, että tiedolla on merkitystä vasta, kun hän käyttää hankkimaansa informaatiota selittämään ihmisen

toimintaa.

Historiallisen tiedon hankkiminen

Oppilas

osaa erottaa faktan mielipiteestä.

pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä sekä yhdistelemään tietoja eri lähteistä.

Historiallinen ymmärtäminen

Oppilas

osaa selittää ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia sekä pystyy sijoittamaan historialliset ilmiöt aikaan.

ymmärtää, ettei muutos ole sama kuin edistys, eikä se myöskään merkitse samaa eri ihmisten ja ryhmien

näkökulmasta.

osaa eläytyä menneen ajan ihmisen asemaan: hän pystyy selittämään, miksi eri aikakausien ihmiset toimivat ja

ajattelivat eri tavoin.

osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia.

Historiallisen tiedon käyttäminen

Oppilas

kykenee esittämään käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että selittää tapahtuman tai ilmiön joidenkin

toimijoiden kannalta ja liittää tapahtuman eri vaiheet toisiinsa.

pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä saamaansa informaatiota.

ymmärtää, että jotkut asiat voidaan tulkita eri tavoin, ja pystyy selittämään, miksi niin tapahtuu.

pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan niitä.

YHTEISKUNTAOPPI

Käsitys yhteiskunnallisen tiedon luonteesta

Oppilas

tietää, että yhteiskuntaoppi koostuu eri yhteiskuntatieteistä ja että se käsittelee ihmisten toimintaa yksilöinä,

ryhmissä ja järjestäytyneissä instituutioissa sekä näiden välistä vuorovaikutusta.

ymmärtää, että ihmisen toiminnan yhteiskuntatieteellinen selittäminen on historiallis-kulttuurista ja tulkinnallista.

Yhteiskunnallisen tiedon hankkiminen ja käyttäminen

Oppilas

osaa hankkia ja käyttää yhteiskuntaa koskevaa informaatiota.

osaa tulkita tilastoja ja graafisia esityksiä

pystyy tarkastelemaan yhteiskunnallista informaatiota kriittisesti.

pystyy perustelemaan käsityksiään yhteiskunnallisista asioista.

osaa käyttää julkisia palveluita.

osaa käyttää ja rohkaistuu käyttämään yhteiskunnan vaikutuskanavia.

Yhteiskunnallisen tiedon ymmärtäminen

Oppilas

ymmärtää taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä.

ymmärtää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja taloudellisissa ratkaisuissa on olemassa useita vaihtoehtoja, ja

pystyy vertailemaan niitä.

Numeroarvostelun kriteerit

Erityistä

Yhdeksännen luokan päättöarvostelussa on otettava huomioon kahdeksannella luokalla päättyneen historian arvosana. Historiaa, jota opiskellaan enemmän, painotetaan päättöarvosanassa yhteiskuntaoppia enemmän.

Arvosanat

* Oppilas hallitsee erinomaisesti historiaa ja yhteiskuntaoppia kyseisen lukukauden tai -vuoden

kaikilta kriteeriosa-alueilta.

Oppivelvollisuuskoulunsa päättävän on osattava historiaa ja yhteiskuntaoppia erinomaisesti kaikilta

historian neljältä ja yhteiskuntaopin kolmelta kriteeriosa-alueelta.

* Oppilas hallitsee sujuvasti ja keskimääräistä paremmin historiaa ja yhteiskuntaoppia kyseisen

lukukauden tai -vuoden kaikilta kriteeriosa-alueilta.

Oppivelvollisuuskoulunsa päättävän on osattava historiaa ja yhteiskuntaoppia sujuvasti ja

keskimääräistä paremmin kaikilta historian neljältä ja yhteiskuntaopin kolmelta kriteeriosa-alueelta.

* Oppilas osaa historiaa ja yhteiskuntaoppia kyseisen lukukauden tai -vuoden kaikilta kriteeriosa-

alueilta. Jonkin yksittäisen kriteerin osaamattomuus ei kuitenkaan estä oppilasta saavuttamasta

arvosanaa kahdeksan, jos hän kompensoi osaamattomuuttaan jonkin toisen kriteerikohdan hyvällä

osaamisella.

Oppivelvollisuuskoulunsa päättävän on osattava historiaa ja yhteiskuntaoppia kaikilta historian

neljältä ja yhteiskuntaopin kolmelta kriteeriosa-alueelta. Jonkin yksittäisen kriteerin osaamattomuus

ei kuitenkaan estä oppilasta saavuttamasta arvosanaa kahdeksan, jos hän kompensoi

osaamattomuuttaan jonkin toisen kriteerikohdan hyvällä osaamisella.

* Oppilas osaa historiaa ja yhteiskuntaoppia suurimmalta osalta kyseisen lukukauden tai -vuoden kriteeriosa-alueita.

Oppivelvollisuuskoulunsa päättävän on osattava historiaa ja yhteiskuntaoppia suurimmalta osalta historian neljää ja yhteiskuntaopin kolmea kriteeriosa-aluetta.

* Oppilas osaa historiaa ja yhteiskuntaoppia osalta kyseisen lukukauden tai -vuoden kriteeriosa-alueita.

Oppivelvollisuuskoulunsa päättävän on osattava historiaa ja yhteiskuntaoppia osalta

historian neljää ja yhteiskuntaopin kolmea kriteeriosa-aluetta.

* Oppilaalla huomattavia vaikeuksia osata historiaa ja yhteiskuntaoppia osaltakaan kyseisen lukukauden tai -vuoden kriteeriosa-alueita.

Oppivelvollisuuskoulunsa päättävällä on huomattavia vaikeuksia osata historiaa ja yhteiskuntaoppia osaltakaan historian neljää ja yhteiskuntaopin kolmea kriteeriosa-aluetta.

* Oppilas ei kykene saavuttamaan vaatimatontakaan osaamista historiassa ja yhteiskuntaopissa kyseisen lukukauden tai -vuoden kriteeriosa-alueilla.

Oppivelvollisuuskoulunsa päättävä ei kykene saavuttamaan vaatimatontakaan osaamista historiassa ja yhteiskuntaopissa historian neljällä ja yhteiskuntaopin kolmella kriteeriosa-alueella.

alkuun

7. luokka

Piirustus: vapaata piirustusta, piirustusta mallien mukaan (lyijykynä, hiili, punaliitu)

Grafiikka: Linokaiverrusta, monotypiaa

Perspektiivit: suunnitellaan mm. oma asunto

Mittasuhteet: Ihmisvartalo ja kasvot

Värioppi: Värihahmotustehtäviä

Maalaus: Vesiväri-, akvarelli-, guassi-, ja valmisväreillä

Ismit: Modernismin (1860-1960) tyylisuunnat, tehtäviä

Kotoiset taiteentekijät: Muistipeli, missä n. 300 taidepostikorttia tunnettujen suomalaisten taiteilijoiden töistä, maalauksista, veistoksista ja arkkitehtuurista. Kotiseudun kuvataidekulttuuria.

Tilataide: Rakennetaan tilateoksia tarpeen mukaan koulun alueelle

alkuun

7. luokka

Opetuksen painopiste on 7. luokalla aktiivisessa musiikin

tuottamisessa; laulamisessa, soittamisessa, kuuntelussa ja

musiikkiliikunnassa

Sisällöt:

Ääni: Äänielimistö, äänenmurros, äänenkäyttö, äänifaktit

Soittimet: Kitarasoinnut, rumpukompit, bassonsoitto.

Puhaltimien esittely.

Eri maiden musiikki: Pohjois- ja Etelä-Amerikan musiikki,

Euroopan maista Pohjoismaat, Englanti ja Ranska.

Klassinen musiikki: Mozart, Chopin ja Bach.

Kansanmusiikki: Oman jokilaakson musiikkiperinne,

kanteleensoitto ja purppuri-tanssi.

alkuun

7. luokka/ 3 kurssia

Tavoitteet ja sisältö

Ravitsemus ja ruokakulttuuri

-ravitsemustieto, ravinnon valintaan vaikuttavat tekijät

-monipuolinen ruokavalio ja siihen liittyvät suositukset

-peruselintarvikkeet

-ruoanvalmistuksen ja leipomisen perustaidot ja niiden soveltaminen

-materiaalin ja työvälineiden taloudellinen käyttäminen

-terveellisten ruokatottumusten omaksuminen

-yleisimmät erityisruokavaliot

-suomalainen ruokakulttuuri

-aterioiden suunnittelu ja niiden toteutus

Koti ja ympäristö

-elintarvike ja keittiöhygienia

-jätehuolto (hyötykäyttö ja kierrätys)

-oman asun ja tekstiilien hoito

-kodin siivoustyöt

-työympäristön puhtaanapito ja viihtyisyys

-työturvallisuus

-kodin koneet

Harkitseva ja kriittinen kuluttaja

-kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet

-omat kulutustarpeet ja valinnat

-taloudellisuus tarvehankinnoissa

-energia käyttö kotitaloudessa

-tuote-, laatu- ja hintatietoisuus muuttuvassa yhteiskunnassa

Yhdessäeläminen

-hyvät pöytätavat, arki- ja juhlakäyttäytyminen

-erilaiset perheet/kansainvälisyys

-toisten huomioonottaminen

-myönteinen suhtautuminen kodin eri tehtäviin sekä perheenjäsenten työnjakoon

-oman ja toisten työn arvostaminen

-myönteinen suhtautuminen työhön

-omatoimisuus ja vastuu työstä

Opetusmenetelmät ja työtavat

Arviointi

Tekninen työ

Päätavoite:

työntekoon kasvaminen

7. luokka

Tekstiilityö

Käsityö on yleissivistävä, kädentaitoja kehittävä ja työntekoon

kasvattava oppiaine.

Käsityö on tarkoitettu kaikille yhteiseksi oppiaineeksi.

Käsityö jakautuu oppisisältöjensä perusteella käsityö-

askarteluun, tekstiilityöhön ja tekniseen työhön.

Käsityön taidon perusteiden oppiminen tapahtuu erilaisilla

materiaaleilla, työvälineillä, työtekniikoilla ja luovalla

ongelmanratkaisutaidolla.

Käsityö tyydyttää ihmisen luontaista toiminnan tarvetta,

tekemistä, kokemista ja keksimistä.

Käsityön tavoitteiden ja oppisisältöjen lähtökohtana on

ympäristö, jossa elämme. Ympäristön eri osa-alueet ovat

kiinteässä vuorovaikutuksessa toisiinsa sekä käsityö-prosessiin

ja työntekijään, jolloin tiedot, taidot ja asenteet muovaavat

tuotteen suunnittelua, valmistusta ja arviointia.

TYÖPROSESSIN MUODOSTAVAT

KÄSITYÖN TAVOITTEET

KÄSITYÖPERINNE - KÄDEN TAIDOT

LUOVUUS - SUUNNITTELUTAITO

TYÖN TEKEMINEN - ITSELUOTTAMUS

KESTÄVÄ KEHITYS - TALOUDELLISUUS

LIIKU HARJAANTUEN JA HARRASTAEN !

VOIMISTELU

PALLOILU

YLEISURHEILU

MAASTOLIIKUNTA

TALVILAJIT

UINTI

TESTIT

ARVIOINTI

· Numeroarviointi kaksi kertaa vuodessa

· Osa-alueiden painotus: taidot 30%, harrastuneisuus 30%, kunto 40%

· Kuvaukset eri numeroista:

10 - 9

-Hyväkuntoinen ,monipuolisesti taitava

-Oma-aloitteinen ja omatoiminen

-Aktiivinen ja positiivinen

-Edistää toiminnallaan tilanteiden sujumista

8 - 7

-Aktiivinen ja taitava

-Osallistuu kykyjensä mukaan

-Kykenee yhteistyöhön muiden kanssa

6 - 5

-Huonokuntoinen

-Ei yritä parastaan

-Häiritsee

-Negatiivinen asenne

4

-Ei näyttöä taidoista eikä kunnosta

-Pinnaa

-Välinpitämätön

VALINNAISKURSSIT

-tarjotaan useita valinnaiskursseja

-arviointi: yhden viikkotunnin kurssista suoritusmerkintä,

kahden viikkotunnin kurssista suoritusmerkintä.

alkuun

TAVOITTEET:

Tietotekniikka valinnaisaineena syventää ja laajentaa käyttötaitoja ja antaa valmiuksia omatoimiseen opiskeluun. Tutustutaan tietojenkäsittelyn keskeisiin osa-alueisiin ja niihin liittyviin ajatustapoihin ja käytännön elämän tietojärjestelmien toimintaperiaatteisiin.

YLEISTÄ:

Tietotekniikkaa voi valita valinnaisena 8. ja 9.luokalla. Tarjolla on sekä kahden että yhden viikkotunnin kursseja.

KURSSIT:

Tietotekniikan peruskurssi (8. ja 9.luokat)

Tietotekniikan jatkokurssi (8. ja 9.luokat)

Tietotekniikan sovelluskurssi (8. ja 9.luokat)

Multimedia (8. ja 9.luokat)

Nopea irkkaaja (8. ja 9.luokat)

ARVIOINTI:

Oppilasarviointi perustuu Vetelin kunnan perusopetuksen oppilasarvioinnin yleisiin perusteisiin. Arvostelun pohjana ovat tuntiaktiivisuus, työskentely ryhmän jäsenenä, oma-aloitteisuus ja kirjallinen koe tai tuotos. Kahden viikkotunnin kursseista annetaan numeroarvostelu ja yhden viikkotunnin kursseista sanallinen arviointi.

alkuun

alkuun

alkuun

alkuun

alkuun