Nuorisoseurojen toimintamuodot olivat 1920-luvun lopulla ja 1930-luvulla paljolti samanlaisia kuin aikaisemminkin. kuukausikokouksissa ohjelman osuus jäi pieneksi, kun seurojen yleiset asiat lisääntyivät. Käytännön asioista huolehtivat johtokunnat alkoivat kokoontua aiempaa useammin. Nuoriso-seuroissa kokoontui myös ompeluseuroja, laulukuoroja ja opintokerhoja. Nais- ja mies- voimistelu sekä kansantanssiharjoituksia pidettiin. Usein laulukuoron ja opintokerhojen vetäjinä oli kylän kansakoulun opettajia. Seurat julkaisivat myös seuralehtiä. Kieltolain kumoamisen jälkeen tehostettiin raittiusvalistusta ja perustettiin raittiustoimikuntia. Uutena työmuotona nuorisoseuroihin alettiin 1930-luvulla levittää varhaisnuorisotyötä. Varsinaisen nuorisoseuran jäseneltä edellytettiin 16-vuoden ikää; varhaisnuorisotoiminta oli tarkoitettu sitä nuoremmille. Yleensä nuorisoseuran toimintaan osallistuvat olivat 16-40 vuotiaita. Aktiivisimmin toimivat  20-30 vuotiaat.

Jokaisessa seurassa pidettiin kesäjuhlat, Järvikylällä (Haapalan NS) ja Ylikylän NS:lla niiden lisäksi kaksipäiväiset Vaarainjuhlat. Kesäjuhlissa oli yleensä urheilukilpailut, ohjelmallinen pääjuhla ja illalla iltamat. Muita juhlia olivat syys-, äitienpäivä- ja itsenäisyyspäiväjuhlat.   Iltamat järjestettiin yleensä lyhyellä varoitusajalla, kuitenkin verovapauteen vaaditut viisi ohjelmanumeroa saatiin silti kasaan. Ohjelmanesittäjistä ei ollut pulaa, koska he saivat     ilmaisen sisäänpääsyn. Iltamien ohjelmassa oli esimerkiksi aatteellisia puheita, kuorolausuntaa, kansantansseja, näytelmiä ja lyhyitä kuvaelmia. Lopuksi oli aina tanssia. Iltamat olivat seurojen tärkein tulonlähde, koska jäsenmaksut olivat nimellisiä.

Seurantalot rakennettiin pääasiassa talkoilla. Vain erityisosaamista vaativiin töihin palkattiin ammattilaiset. Rakennustarpeita saatiin lahjoituksina, ja talojen tontit saatiin edullisesti tai lahjoituksina. Näin myös Ylikylän nuorisoseurantalo valmistui vuoden 1927 alussa. suunnittelukin oli tehty omin voimin Janne Siirilän toimesta. Seurantalon rakentamisen jälkeenkin kokoonnuttiin taloissa ja kouluilla, koska seurantalot olivat talvisin kylmiä.

Talvisota hiljensi nuorisoseurojen toiminnan. Sota-aikana kokoonnuttiin tekemään sotilaille sukkia ja muita varusteita. Kevättalvella 1940 keski-pohjanmaan nuorisoseurat järjestivät hävittäjäkonekeräyksen, johon myös Ylikylän nuorisoseura osallistui.

Välirauhan aikana nuorisoseurat ehtivät yleensä käynnistää jotain toimintaa, tosin vain rajoitetusti. Jatkosodan alettua seuratoiminta hiljeni jälleen. Täysin seisoksissa se ei ollut kuin ensimmäisen vuoden, sen jälkeen pidettiin kokouksia ja järjestettiin myös jotain muutakin toimintaa. Myös iltamia järjestettiin, mutta sota-aikana niissä ei tanssittu.

Sotien jälkeen käynnistyi vilkas toiminta Ylikylän nuorisoseurassa. Koko maassa nuoriso- seuratoiminta eli voimakasta nousukautta 1940-luvun lopulla, ja liikkeen jäsenmäärä nousi. Lakkautetuista Suojeluskunnista ja lottajärjestöistä saatiin uusia jäseniä nuorisoseuran piiriin. Nuorisoseuran toiminta painottui sotien jälkeen iltamien järjestämiseen, kokouksia pidettiin vain
käytännön asioiden hoitamiseksi.

Maaltamuutto 1950-luvulla alkoi hiljentää nuorisoseuratoimintaa, vaikka vielä vuosikymmenen alussa, ja vielä puolenvälin jälkeenkin, oli seuralla toimintaa. Tästä osoituksena ovat nykyisin seurantalon kahvion seiniä koristavat kunniakirjat maakunnallisista saavutuksista näytelmätoiminnassa. 1960-luku toi tullessaan nuorisoseuran unohduksen. Ehkä suurin syyllinen oli joka
kotiin saapunut televisio. Viimeinen yritys jatkaa toimintaa oli vuoden 1963 vaarainmarkkinat, jonka jälkeen toiminta loppui. Seurantalo jäi oman onnensa nojaan kahdeksikymmeneksi talveksi, jona aikana se oli käytössä ainoastaan keräyspaperivarastona.

Seuraavan kerran nuorisoseuran kokous pidettiin 20.01.1983 kun kyläläiset kokoontuivat suunnittelemaan huonoon kuntoon mennen seurantalon kunnostusta kylän kokoontumistiloiksi. Hyvään vauhtiin päässeen remontin keskeytti kiista seurantalon tontista, joka oli suusanallisesti luovutettu nuorisoseuran käyttöön 1920-luvulla. Lopulta, pitkän oikeusprosessin jälkeen, päästiin jatkamaan remonttia 1988. Uudistunut seurantalo valmistui 1990 ja viralliset avajaiset järjestettiin 10.10.1993.

Nykyään nuorisoseura on vakiinnuttanut asemansa varteenotettavana kokousten ja muiden tilaisuuksien pitopaikkana. Lisääntynyt kiinnostus ulkopaikkakuntalaistenkin taholta on tuonut uusia käyttäjiä.