Juho Ylikorpi

Ylikorpi, Juho, kruununtorppari, maanviljelijä, kansanedustaja, syntynyt Kaustisella huhtikuun 4. päivänä 1864, kuollut Toholammilla joulukuun 25. päivänä 1937. Vanhemmat Ylikorven kruununtorppari Matti Antinpoika Känsäkoski ja Kaisa Jaakontytär Kolabacka.

Kaustisen Kalavedellä syntynyt Juho sairasti lapsuudessaan vaikeasti useita kertoja. Jo seitsenvuotiaana hänen haaveenaan oli päästä johonkin kouluun. Kaustisella aloitettiin tuohon aikaan kiertokoulu, johon hän pääsikin sisarensa Tildan kanssa. Koska nämä sisarukset osasivat jo lukea, opettaja ei antanut heille ollenkaan läksyjä, mitä he pitivät kovin pahana. Mutta vielä pahempaa oli odotettavissa, sillä koulumestari sanoi koulupäivän päätteeksi, että "Kalaveren lasten ei enää huomenna tarvisse tulla tähän koulhun sen tähren ko te ootta parempia lukehan ko minä isse". Tämä oli Juholle kova isku, koska hän oli tiedonhaluisena lapsena todella halunnut päästä kouluun oppimaan uusia asioita.

Vuonna 1873 perhe muutti Kaustiselta Toholammin Kleemolaan Ylikorven kruununtorppaan. Saadakseen lunastetuksi sisaruksiltaan kotitalonsa Juho Ylikorpi lähti monien muiden tavoin Yhdysvaltoihin tienaamaan talon hintaa ollen siellä neljä vuotta. Avioiduttuaan 1891 he asuivat aluksi Ylikorvessa, mutta ostivat myöhemmin puolison kotitilan Toholammin Rytiojalta. Perheeseen syntyi 14 lasta, joista kuusi kuoli lapsena. Juho Ylikorpi asui taloaan voimaperäisesti ja raivasi lisää uutta peltoa, niin että tilan peltoala nousi 42 hehtaariin. Päätilan ohella hän asui myös 20 kilometrin päässä ollutta Ylikorven kruununtorppaa, jonka hän myöhemmin myi.

Torpparilainsäädännön uudistamista silmälläpitäen asetettiin kruununtorppari Juho Ylikorpi kansanedustajaehdokkaaksi ensimmäisen yksikamarisen eduskunnan vaaleissa 1907 Vaasan läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Vaasan läänin puoleiselta Keski-Pohjanmaalta tulivat tuolloin valituiksi Juho Ylikorpi ja Juho Torppa Vetelistä. Ylikorpi ajoi tarmokkaasti torpparilainsäädännön uudistamista. Hän koki suuren pettymyksen edustamansa vanhasuomalaisen puolueen taholta, joka osoittautui hyvin vanhoilliseksi ja myöntyväisyyteen taipuvaiseksi, mikä oli suuressa ristiriidassa hänen edistysmielisten ajatustensa ja ihanteittensa kanssa.

Valtiopäiväedustajuuden jälkeen hänet valittiin monin tärkeisiin tehtäviin. Hän edusti maakuntaa suuressa tasavaltalaisten kokouksessa Helsingissä, jossa käsiteltiin Suomen hallitusmuotoa, hän toimi piirimielisairaalahanketta Seinäjoelle ajaneen valtuuskunnan jäsenenä, oli maanjako-oikeuden jäsen sekä 42. Armeijakunnan Esikunnan Sotaväen komitean jäsen. Komitea käsitteli sotaväen väärien toimien aiheuttamia vahinkoja vuonna 1918.

Hän oli perustamassa Keski-Pohjanmaan karjanmyyntiosuuskuntaa. Samoin hän oli niiden rohkeiden kunnallismiesten joukossa, jotka sitkeällä toiminnallaan saivat perustetuksi Korpelan Voiman sähkölaitoksen Kannukseen. Hän oli puuhaamassa Toholammille säästöpankkia, jonka ensimmäiseen hallitukseen ja isännistöön hänet valittiin. Hänen aloitteestaan ruvettiin Lestijoen pohjoispuolen teitä siirtämään kunnan hoidettaviksi sekä kunnan varoilla rakentamaan Jämsä-Riuttanen ja Asiala-Järvelä tieosuuksia.

Kun kunnallislaki uudistettiin ja ensimmäinen kunnanvaltuusto valittiin Toholammille, Juho Ylikorpi valittiin sen jäseneksi vuosiksi 1919-20. Holhouslautakunnassa hän toimi 1910-18. Kun Riuttaseen saatiin oma kansakoulu, valittiin Juho Ylikorpi sen johtokuntaan, jossa hän toimi 1928-30.

Kun Keski-Pohjanmaa erosi Vaasan läänin maanviljelysseurasta ja maakuntaan ryhdyttiin puuhaamaan omaa maanviljelysseuraa, oli Ylikorpi hankkeen ensimmäisten puuhamiesten joukossa. Hänen aloitteestaan perustettiin myös Toholammin Alakylän maamiesseura, jonka puheenjohtajana ja sihteerinä hän toimi useita vuosia. Hänen aloitteestaan perustettiin Alakylälle Laitalaan Keski-Pohjanmaan osuuskaupan myymälä.

Toholammin Riuttasen kylän ja Kannuksen Eskolan kylän välillä oli suuri Lummukkaneva, jonka kuivatus oli yksi Ylikorven aikaansaamista hankkeista. Sen seurauksena saatiin suuri ala peltoa kuivatetuksi viljelyskelpoiseksi. Peltojen raivaaminen suosta ja metsästä oli yksi Ylikorven tärkeimmistä elämäntehtävistä. Myös teiden rakentaminen niin, että pellot olivat helpommin saavutettavissa, oli hänen mielestään erittäin tärkeää toimintaa. Siksi hän ajoi sekä Toholammin pohjoispuolen tien samoin kuin Riuttasen ja Eskolan välisen tien rakentamista.

Juho Ylikorpi oli erittäin musikaalinen ja hänet tunnettiin erinomaisena viulunsoittajana. Hän oli aikansa valtapelimanni Keski-Pohjanmaalla. Hänen jälkeläisissään on tämä musikaalisuus periytynyt useaan sukupolveen ja heistä on noussut esiin monia valtakunnallisesti ja maan rajojen ulkopuolellakin mainetta saaneita musiikkitaiteilijoita.

Monien suurten ihanteiden innoittaman ja raskaitten vaiheitten läpikäyneen toimen miehen elämäntuntoja kuvaa elämän loppupuolella hänen kirjoittamansa runo:

Puoliso Toholammilla heinäkuun 26. päivänä 1891 Johanna Karoliina Jaakontytär Markkula, syntynyt Toholammilla huhtikuun 5. päivänä 1870, kuollut siellä tammikuun 10. päivänä 1940, vanhemmat talollinen Jaakko Heikinpoika Markkula ja Anna Juho-Jaakontytär Savela (alkuaan Kaunisvesi).

A-M.K.