Sahan-Kalle

Saha, (alkuaan Oravala), Kalle (Karl Fredrik), maanviljelijä, kansanrunoilija, syntynyt Toholammilla kesäkuun 24. päivänä 1852, kuollut siellä elokuun 31. päivänä 1933. Vanhemmat talollinen Sakarias Mikonpoika Oravala ja Anna-Liisa Kotila.

Oravalan suku on tullut Toholammille Ullavan Ojalasta vuonna 1827, jolloin Kallen isoisä muutti Oravalan taloon, missä Kallekin juhannusyönä 1852 syntyi. Saha-nimi pantiin hänelle sen ajan tavan mukaan hänen pitkäaikaisen Sahanojan varrella olleen asuinpaikkansa vuoksi.

Sahan-Kallen elämä oli vahvasti kaksijakoinen. Toisaalta hän oli sisukas korvenraivaaja ja monitaitoinen maanviljelijä, joka kohtasi elämässään erityisen paljon vastoinkäymisiä. Toisaalta hän oli taas herkkä runoilija ja valistunut kansanmies, joka sen ajan tavasta poiketen osasi kirjoittaa kokemansa asiat paperille runoiksi ja kertomuksiksi.

Jo lapsuus oli Kallella ankea, sillä hänen äitinsä kuoli, kun Kalle oli alle nelivuotias. Isän mentyä uusiin naimisiin pojalle tuli vain lisää harmia. Tästä ajasta hän on kirjoittanut "Elämäni" muistelmakirjoituksessa mm: Äiti minulta kuoli, kun olin vielä nuori, alun neljännel, alun neljännel. Isäni otti uuven, siitä tuli mulle mure. Sitä äitiä entistä, sitä äitiä entistä.

Perhe asui Kallen lapsuudessa useissakin paikoissa, enimmäkseen uudistiloilla, joissa hän oppi raivaajan taidot. Köyhyys oli Kallelle tuttua jokseenkin koko hänen elinaikansa. "Elämäni" muistelmissa hän kirjoittaa, että neljä renkivuotta nuoruudessa olivat hänen elämänsä onnellisinta aikaa. Siihen aikaan liittyi myös naimisiinmeno samassa talossa palvelleen lohtajalaisen kanssa.

Naimisiinmeno toi uusia huolia ja tästä ajasta hän kirjoittaa: "Olimme köyhät. Usein itkimme, vaikka ennen lauloimmekin: "Ei ole aittaa, ei ole paikkaa, mihin kätkyt pannaan." Kalle Saha kävi kokeilemassa onneaan myös Yhdysvalloissa neljän vuoden ajan, mutta ansiot olivat siihen aikaan sielläkin heikot. Palattuaan hän osti isältään Sahan kruununtorpan, jota ryhtyi perheineen viljelemään.

Lapsia syntyi yhdeksän. Toimeentulo Sahalla oli kohtalaista ja noina vuosina Kalle myös ilmeisesti kirjoitti paljon runoja ja hänelle vakiintui myös oma kutsumanimi Sahan-Kalle. Mutta sitten elämä taas muuttui vuosisadan alussa. Tästä ajasta hän kirjoittaa: "Mutta sitte tuli suuri suru, joka kohtas perhettäni. Neljän vuojen sisällä kuoli 7 henkiä keuhko ja sydäntauteihin. Sydän murheen murtamana myin työvaivani juuri kun maan hinnat oli vielä halpoja." Tuohon surulliseen aikaan sisältyi myös puolison kuolema.

Sahan-paikan myynnin jälkeen Kalle asui vielä useammassa torpassa ja oli naimisissa vielä kaksi kertaa. Kaunosieluinen korvenraivaaja kuoli Toholammin Sadinkankaalla. Vielä edelliskesänä vietettyyn 80-vuotisjuhlaansa hän oli kirjoittanut runon elämästään. Myös juhlapäivästä hän teki runon: "Tänä iltana ilolla juhannussa juhlanamme, mua muisteli sukuni, muisti muutkin ystäväni, naapurini naurusuulla, lapset laululla läheni."

Sahan-Kalle runoista on julkaistu yksi teos. Sen kokosi Kaarle Krohn ylioppilaiden Toholammille tekemän matkan jälkeen ja Werner Södeström kustansi sen 1891. Kirjan painos on loppunut aikoja sitten, mutta Toholammin kulttuurilautakunta otti kirjasta näköispainoksen 1992. Opettaja Aimo Kotila on kirjoittanut Sahan-Kallesta kirjasen hänen syntymässä 100-vuotismuistoksi 1952.

Sahan Kalle kirjoitti eläessään satoja runoja erilaisista elämänilmiöistä, tapahtumista ja ennen muuta juhlarunoja merkkitapahtumiin, Hän toimi myös pyhäkoulunopettajana 35 vuotta. Säästöpankin isännistössä hän toimi "useaan ottiin" sekä kirkkovaltuuston jäsenenä. Juhannusyönä 1952 muisti kotiseutu Sahan-Kallea pystyttäen hänen haudalleen Toholammin hautausmaalla muistokiven.

Puolisot:

1. Toholammilla huhtikuun 27. päivänä 1873 Johanna Aapantytär Luikku (alkuaan Bom), syntynyt Lohtajalla joulukuun 12. päivänä 1851, kuollut Toholammilla tammikuun 28. päivänä 1905, vanhemmat talollinen Abraham Bom (käyttänyt myös sukunimiä Kero ja Luikku) ja Priita Maria Kero.
2. Toholammilla marraskuun 4. päivänä 1905 Amanda Aleksintytär Lahnalampi, syntynyt Toholammilla helmikuun 16. päivänä 1864, kuollut siellä elokuun 27. päivänä 1907, vanhemmat talollinen Aleksander Erkinpoika Lahnalampi ja Maria Erkintytär Hirvikoski.
3. Toholammilla tammikuun 19. päivänä 1909 Anna Liisa Juhontytär Jokela, syntynyt Lestijärvellä toukokuun 24. päivänä 1899, kuollut Toholammilla kesäkuun 19. päivänä 1951, vanhemmat talollisenpoika Juho Abrahaminpoika Jokela ja Kaisa Liisa Juhontytär Happonen.

E.Kla