Herman Ojala

Ojala, Herman, opettaja, "Ojalan laskuopin" tekijä, syntynyt Isossakyrössä kesäkuun 3. päivänä 1855, kuollut Toholammilla toukokuun 18. päivänä 1924. Vanhemmat torppari Johan (Juho) Erkinpoika Ojala (Löytymätöin) ja Hedvig Juhontytär Hoppa.

Herman Ojala syntyi perheeseen, jossa oli seitsemän poikaa. Isonkyrön kirkkoherra Durchman huomasi pojan lahjakkuuden ja kovan tiedonhalun ja yllytti tätä hakeutumaan Jyväskylän seminaariin. Hän pääsikin sinne 1874.

Opiskelu- ja huonetoverikseen hän sai haapajärveläissyntyisen Juho Leppälän. Näistä kahdesta tuli elinikäiset ystävät ja naapuripitäjien, Toholammin ja Lohtajan, ensimmäiset opettajat. Kolmas Pohjanmaan poika, kuuluisana oopperalaulajana tunnetuksi tullut Aabraham Ojanperä kuului myös tähän ystävyysjoukkoon. Nämä kolme nuorta miestä valmistuivat opettajiksi Jyväskylän seminaarista 1878 kurssinsa kolmena parhaimpana; jokaisella oli todistuksen keskiarvo kymmenystä vaille kymmenen.

Monien vaiheiden ja valitusten jälkeen oli Toholammilla päätetty vihdoin pyrkiä saamaan valmistuneeseen kouluun miesopettaja syksyllä 1878. Metsänhoitaja Albert Gebhardille oli koulun johtokunta antanut tehtäväksi tämän käydessä Jyväskylässä kuulostella, olisiko siellä seminaarista valmistuneita opettajia vielä ilman paikkaa. Hänen tuomansa tiedon perusteella johtokunta kutsui isokyröläisen Herman Ojalan Toholammin ensimmäiseksi kansakoulun opettajaksi.

Uusi opettaja saapui Toholammille syyskuun alussa 1878 ja koulu aloitettiin uudessa koulurakennuksessa syyskuun 30. päivänä. Herman Ojala, kuten varmaan kaikki tuon ajan opettajat, oli todella tienraivaaja ja ennakkoluulojen kitkijä. Tavalliset kansalaiset pelkäsivät koulun kasvattavan vain herroja ja kuka sitten varsinaiset työt tekisi. Tuohon aikaan kaikki oli aloitettava alusta ja hyvin alkeellisista oloista. Koululla ei ollut juuri mitään tarpeellista ja kuntakokoukset torjuivat kaikki johtokunnan tekemät uudistusesitykset.

Herman Ojalasta kehittyi taitava opettaja. Hän vaati oppilailtaan edistymistä ja paneutui tunnollisesti opetustyöhönsä. Ojala huomasi pian oppimateriaalin puutteellisuuden ja siksi hän ryhtyi itse valmistamaan sitä. Hän teki kouluja varten WSOY:n kustantaman aapisen Lukemisen Alkuoppi.. Samoin hän laati Lasku- ja mittausopin, josta toholampilaiset katsovat sanonnan "Ojalan laskuopin mukaan..." saaneen alkunsa.

Herman Ojala osallistui kuntakokouksiin ja hänet valittiin kunnallislautakuntaan vuosiksi 1895-97. Opetustyön lisäksi Herman Ojala viljeli maapalaansa, joka tuohon aikaan kuului opettajien etuisuuksiin ja myöhemmin hän hankki lisää maata viljeltäväksi. Opettajalla oli monipuolinen kasvimaa, jota naapurit aluksi ihmettelivät, mutta josta he pian alkoivat ottaa oppia.

Opettaja Ojala anoi postiylihallitukselta parannusta postin kulkuun ja sai sen seurauksena postitoimiston koululle ja omaksi vaivoikseen. Hän perusti koululle myös kirjaston ja toimi sen hoitajana kymmenen vuoden ajan. Monipuolisesti lahjakkaana hän joutui joskus olemaan sijaisena seurakunnan kanttorille ja joskus jopa kirkkoherrallekin heidän sairastumistensa aikana.

Herman Ojala on jättänyt vahvat jäljet toholampilaiseen kansanopetukseen. Hän toimi ensimmäisenä kansakoulunopettajana pitäjässä 31 vuotta ja siirtyi eläkkeelle kesällä 1909. Hänen eläkekotinsa Männistö sijaitsi Köökmannin mäellä, nykyisen sairaalan tontilla. Samassa talossa toimi myöhemmin postitoimisto, kansanhuolto sekä kunnantoimisto.

Puolisot:

1. Ylistarossa kesäkuun 17. päivänä 18841884 Helena Emilia Lemponen, syntynyt Ylistarossa joulukuun 15. päivänä 1884, kuollut Toholammilla lokakuun 7. päivänä 1887, vanhemmat lautamies Samuel Matinpoika Lemponen (Yli-Ollila, Ollilainen) ja Maria Brita Jaakontytär Yli-Biri.
   
   
2. Toholammilla joulukuun 22. päivänä 1890 meijerikoulun opettaja Johanna Maria Engsröm, syntynyt Tammelassa kesäkuun 7. päivänä 1862, kuollut Toholammilla elokuun 14. päivänä 1905, vanhemmat Mustialan koulutilan sepänpajan työnjohtaja Henrik Johan Engström ja Maria Gustava Pettersson.

A-M. K.