Nisula, Leander,
seppä, kertojamestari, monitoimimies, syntynyt Toholammilla
maaliskuun 14. päivänä 1888, kuollut siellä
lokakuun 19. päivänä 1975. Vanhemmat seppä
ja postinkuljettaja Antti Matinpoika Nisula ja talollisentytär
Eeva Stina Jaakontytär Häkkilä.
Leander Nisula kuului taitavaan Nisulan seppämestareiden
sukuun, jossa sepäntaito oli peräisin 1800-luvun alusta.
Leander oli suvun kymmenes seppä. Nisulan sepät ovat
kiertäneet sepän ja muissakin töissä eri
puolilla Suomea. He työskentelivät monilla rautatehtailla,
muun muassa Varkauden, Taalin ja Huutokosken
pruukeissa. Samoin heidän tiedetään olleen kanavatöissä
Saimaan kanavalla, jossa he suorittivat kanavalaivojen ja -porttien
raudoituksia.
Matkoillaan Nisulat tapasivat toisia seppiä, joilta saivat
lisäoppia. Leanderin isoisän tiedetään olleen
Limingan kuuluisan seppä Lipposen opissa. Nisulan sepät
olivatkin taitavia viikatteiden sekä piilujen ja kirveiden
tekijöitä. Heidän tuotteitaan vietiin runsaasti
oman pitäjän ulkopuolelle aina Savoon ja Viipuriin
asti.
Leander sai oppinsa isältään ja isoisältään
ja harjoitti sepän ammattia kuusi vuosikymmentä. Aluksi
hän toimi kyläseppänä ja teki taloihin tarpeellisia
työkaluja sekä korjasi vanhoja. Ammattitaidon karttuessa
häntä pidettiin erityisen taitavana viikatteiden takojana,
jonka taitoja haettiin laajalle alueelle.
Viikatteiden valmistuksen, "kallihtemisen" ja karkaisun
ohella hän tuli tunnetuksi mitä erilaisempien esineiden
ja tarvekalujen tekijänä. Hänen suunnittelemansa
ja tekemänsä ovat mm. Toholammin kirkon ja hautausmaan
portit.
Erityisesti Leander Nisula muistetaan erinomaisena vanhojen
asioiden muistajana ja kertojana, todellisena kertojamestarina.
Vuosikymmeniä häntä käytettiin sään
ja vanhojen tapahtumien asiantuntijana eri tiedotusvälineissä.
Häneltä on äänitetty runsaasti arvokasta
tietoa Toholammin kotiseutuarkiston ja Yleisradion kokoelmiin.
Hän toimi myös Etelä-Pohjalaisen Osakunnan suorittaman
Toholammin kotiseutututkimusretken keskeisenä asiantuntijana
kesällä 1952.
Monitoiminen Leander Nisula oli myös pitkäaikainen
lääninlääkärin suorittamien ruumiinavausten
avustaja eli välskäri Toholammilla. Talvisodan aikana
hän huolehti rintamalta tulleiden sankarivainajien runneltujen
ruumiiden sijoittamisen arkkuihin hautausta varten. Tilapäisissä
puulaatikoissa kotipitäjään toimitettujen kaatuneiden
jäätyneitä ruumiita joutui seppä-Leander
sulattelemaan pajassaan ennen arkkuihin asettamista.
Leander Nisula oli ammattitaidostaan tietoinen seppämestari,
hyvästä muististaan, leikinlaskustaan ja kaskuistaan
tunnettu huumorintajuinen, joskus myös teräväsanainen
kansanmies. Toholammin kirkkoherran A. V. Kyrön kerrotaan
joskus moittineen lamppilaisia tyhmiksi. Seppä-Leanteri
yhtyi kirkkoherran arviointiin toteamalla, että tyhmiä
ovat, kun kirkoherran vaalissa oli ehdolla kolme pappia ja valitsivat
niistä huonoimman.
Leander Nisulan ryhdikäs olemus, selkeä ja puhdasmuotoinen
kertojantyyli sekä täsmällinen vanhojen asioiden
muisti jäi pysyvästi hänet kohdanneen mieleen.
Puoliso Toholammilla heinäkuun 16. päivänä
1916 Olga Maria Kallinki, syntynyt Toholammilla maaliskuun 17.
päivänä 1895, kuollut siellä toukokuun 13.
päivänä 1965, vanhemmat talollinen Juho Matinpoika
ja Kaisa Liisa Matintytär Kallinki.
V.S.M. |