LogoEtusivulleElämänkertojaSiirtolaisuusTyhjäPalauteIn EnglishTyhjäTyhjäTyhjäTyhjäTyhjä

Leander Nisula

Edellinen sivu

Leander NisulaNisula, Leander, seppä, kertojamestari, monitoimimies, syntynyt Toholammilla maaliskuun 14. päivänä 1888, kuollut siellä lokakuun 19. päivänä 1975. Vanhemmat seppä ja postinkuljettaja Antti Matinpoika Nisula ja talollisentytär Eeva Stina Jaakontytär Häkkilä.

Leander Nisula kuului taitavaan Nisulan seppämestareiden sukuun, jossa sepäntaito oli peräisin 1800-luvun alusta. Leander oli suvun kymmenes seppä. Nisulan sepät ovat kiertäneet sepän ja muissakin töissä eri puolilla Suomea. He työskentelivät monilla rautatehtailla, muun muassa Varkauden, Taalin ja Huutokosken
pruukeissa. Samoin heidän tiedetään olleen kanavatöissä Saimaan kanavalla, jossa he suorittivat kanavalaivojen ja -porttien raudoituksia.

Matkoillaan Nisulat tapasivat toisia seppiä, joilta saivat lisäoppia. Leanderin isoisän tiedetään olleen Limingan kuuluisan seppä Lipposen opissa. Nisulan sepät olivatkin taitavia viikatteiden sekä piilujen ja kirveiden tekijöitä. Heidän tuotteitaan vietiin runsaasti oman pitäjän ulkopuolelle aina Savoon ja Viipuriin asti.

Leander sai oppinsa isältään ja isoisältään ja harjoitti sepän ammattia kuusi vuosikymmentä. Aluksi hän toimi kyläseppänä ja teki taloihin tarpeellisia työkaluja sekä korjasi vanhoja. Ammattitaidon karttuessa häntä pidettiin erityisen taitavana viikatteiden takojana, jonka taitoja haettiin laajalle alueelle.

Viikatteiden valmistuksen, "kallihtemisen" ja karkaisun ohella hän tuli tunnetuksi mitä erilaisempien esineiden ja tarvekalujen tekijänä. Hänen suunnittelemansa ja tekemänsä ovat mm. Toholammin kirkon ja hautausmaan portit.

Erityisesti Leander Nisula muistetaan erinomaisena vanhojen asioiden muistajana ja kertojana, todellisena kertojamestarina. Vuosikymmeniä häntä käytettiin sään ja vanhojen tapahtumien asiantuntijana eri tiedotusvälineissä. Häneltä on äänitetty runsaasti arvokasta tietoa Toholammin kotiseutuarkiston ja Yleisradion kokoelmiin. Hän toimi myös Etelä-Pohjalaisen Osakunnan suorittaman Toholammin kotiseutututkimusretken keskeisenä asiantuntijana kesällä 1952.

Monitoiminen Leander Nisula oli myös pitkäaikainen lääninlääkärin suorittamien ruumiinavausten avustaja eli välskäri Toholammilla. Talvisodan aikana hän huolehti rintamalta tulleiden sankarivainajien runneltujen ruumiiden sijoittamisen arkkuihin hautausta varten. Tilapäisissä puulaatikoissa kotipitäjään toimitettujen kaatuneiden jäätyneitä ruumiita joutui seppä-Leander sulattelemaan pajassaan ennen arkkuihin asettamista.

Leander Nisula oli ammattitaidostaan tietoinen seppämestari, hyvästä muististaan, leikinlaskustaan ja kaskuistaan tunnettu huumorintajuinen, joskus myös teräväsanainen kansanmies. Toholammin kirkkoherran A. V. Kyrön kerrotaan joskus moittineen lamppilaisia tyhmiksi. Seppä-Leanteri yhtyi kirkkoherran arviointiin toteamalla, että tyhmiä ovat, kun kirkoherran vaalissa oli ehdolla kolme pappia ja valitsivat niistä huonoimman.

Leander Nisulan ryhdikäs olemus, selkeä ja puhdasmuotoinen kertojantyyli sekä täsmällinen vanhojen asioiden muisti jäi pysyvästi hänet kohdanneen mieleen.

Puoliso Toholammilla heinäkuun 16. päivänä 1916 Olga Maria Kallinki, syntynyt Toholammilla maaliskuun 17. päivänä 1895, kuollut siellä toukokuun 13. päivänä 1965, vanhemmat talollinen Juho Matinpoika ja Kaisa Liisa Matintytär Kallinki.

V.S.M.

Edellinen sivu
  Lähde: Keskipohjalaisia elämänkertoja,  Keskipohjanmaa-säätiö

Design Verkkoseppä

w w w . t o h o l a m p i . i n f o

Päivitetty viimeksi 3.11.2003