Aleksi Kivelä

Kivelä, Aleksi, maanviljelijä, kunnallisneuvos, syntynyt Toholammilla toukokuun 26. Päivänä 1871, kuollut siellä toukokuun 17. Päivänä 1955. Vanhemmat maanviljelijä Sefanias Kivelä (alkuaan Lahnalammi) ja Johanna Erkintytär Klemola.

Perhe asui vuodesta 1873 Oravalan tilalla, jota alettiin kutsua Kiveläksi pihapiirissä olevien monien suurten kivien mukaan. Jo 14-vuotiaana joutui Aleksi ottamaan vastuulleen talon isännyyden hänen isänsä kuoltua 1885. Sukulaiset olivat jo keskustelleet rappeutuvan ja velkaisen talon myynnistä, mutta suostuivat Aleksin pyyntöön saada yrittää talon pitoa yhdessä nuoremman veljensä Kallen kanssa.

Pian huomattiin, että varsin heiveröiset pojat sitkeydellä ja kovalla työllä saivat tilan asiat kuntoon. Myöhemmin Aleksi Kivelä otti yksin talon isännyyden haltuunsa. Aleksi Kivelä oli Toholammin Kirkonkylän kansakoulun ensimmäisiä oppilaita ja huolehti myös omien lastensa koulutuksesta.

Hänen tarmokas toimintansa ei rajoittunut vain oman tilan hoitamiseen, vaan hän oli mukana monissa yhteisissä hankkeissa usein aloitteentekijänäkin ja häntä käytettiin luottamushenkilönä useissa yhteisöissä ja yhdistyksissä. Hän edusti pitäjää 1899 Suuressa lähetystössä, joka pyrki Venäjän keisarin puheille vedotakseen häneen sortovallan aikana.

Toholammin kuntakokouksen jäsenenä Kivelä oli 1896-1920 ollen myös puheenjohtajana 1916-18. Näihin aikoihin hän oli myös Toholammin ja Lestijärven yhteisten kuntakokousten edustajana. Toholammin kunnanvaltuuston pj. hän oli 1922-45. Lisäksi Aleksi Kivelä kuului useisiin lautakuntiin toimien niissä yleensä puheenjohtajana. Mm. kunnallislautakunnassa hän oli jäsenenä 1896-97 ja 1906.

Maanviljelyksen ja karjanhoidon edistäminen oli Aleksi Kivelän keskeinen elämäntehtävä. Ennakkoluulottomasti hän käytti uusia viljelymenetelmiä ja hankki uudenaikaisia maatalouskoneita. Kivelän tilasta tuli kukoistava tila, jonka pinta-ala oli 1930-luvulla 249 ha.

Lisäksi talolla oli osuus 454 ha yhteismetsäalueeseen. Lehmiä oli navetassa 25 ja 5 hevosta tallissa sekä pikkukarjaa kymmenittäin. Aleksi Kivelä piti maatalouteen liittyvää koulutusta tärkeänä. Hän oli Kannuksen maamieskoulun kannatusyhdistyksen perustajajäsen ja sen tukema koulu aluksi toimi kiertävänä vuorollaan myös Kivelän talossa.

Karjanhoitokoulun perustamisessa hän oli myös mukana kuuluen näiden koulujen johtokuntiin. Kivelän tila oli harjoittelutilana vuosikymmenien ajan vuoteen 1954 saakka. Aleksi Kivelä oli perustamassa yhtä maakunnan ensimmäisistä maamiesseuroista Toholammille. Hän oli Keski-Pohjanmaan maanviljelysseuran perustajajäsen ja toimi siinä hyvin näkyvästi 1909-55, puheenjohtajana 1922-32. Opintomatkalla Virossa hän oli 1924.

Meijeriasia oli Aleksi Kivelää niin lähellä, että vaikka hän vanhemmiten luopuikin monista luottamustehtävistä, oli hän näissä asioissa mukana loppuun asti. Toholammin osuusmeijerin isännöitsijänä hän oli 1893-1904 ja hallintoneuvoston puheenjohtajana 1904-21, 1928-55. Hän oli myös perustamassa Keski-Pohjanmaan meijeriliittoa ja toimi sen puheenjohtajana vuodesta 1923 kuolemaansa asti.

Valion hallintoneuvoston jäsenenä hän oli edustamansa maakuntaa 1923-55, Karjakunnan hallintoneuvoston jäsenenä 1936-47 ja Suomen Laidunyhdistyksen hallintoneuvoston jäsenenä 1927-50. Viimeisinä elinvuosinaan hän ajoi Toholammin osuusmeijerin laajentamista juustomeijeriksi, koska katsoi sillä olevan tulevaisuutta, mutta koki siinä hankkeessa yhden puheenjohtajakautensa harvoista tappioista.

Myös metsäasioiden hoidossa Aleksi Kivelä oli mukana kuuluen Keski-Pohjanmaan metsänhoitolautakuntaan sen perustamisesta lähtien 1929 ja puheenjohtajana vuodesta 1946. Tätä ennen hän oli Vaasan läänin metsälautakunnan jäsen.

Kivelä oli perustamassa Keski-Pohjanmaan osuuskauppaa, joka perustettiin maatalousseuran kesäjuhlassa Toholammilla 1905. KPO:n varsinainen toiminta alkoi heinäkuussa 1906 Kokkolan myymälän avaamisella. Toholammin myymäläpäätös tehtiin loppuvuodesta 1906, mutta myymälä avattiin Toholammilla 4.1.1907.

Kivelä oli paikallisjohtokunnan jäsenenä ja myöhemmin hän toimi myymäläneuvoston puheenjohtajana 1920-50. KPO:n hallituksen jäsenenä Aleksi Kivelä oli 1913-20, hallinto-neuvoston jäsenenä 1920-50, puheenjohtajana 1933-37 sekä kunniapuheenjohtajana 1950-55 osallistuen kokouksiin kuolemaansa saakka.

Aleksi Kivelä toimi myös säästöpankin perustamisen hyväksi. Kivelän porstuakamarissa toimi 1908 perustettu Toholammin säästöpankki muutaman vuoden. Hän oli pankin hallituksen puheenjohtaja 1918-38 ja kunniapuheenjohtajana kuolemaansa asti. Hän oli myös Toholammin osuuskassan hallituksen jäsen. Aleksi Kivelä oli Sähkö Oy Korpelan Voiman perustajajäsen ja oli sen hallintoneuvoston jäsen vuodesta 1919 lähtien, puheenjohtajana 1930-33 ja kunniapuheenjohtajana 1954-55. Luottamusmiesvuosia Korpelan Voimassa kertyi 35.

Aleksi Kivelä oli myös vakaumuksellinen kristitty. Vuoden 1904 jälkeen Kivelän talosta tuli yksi vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen seurapaikoista Toholammilla. Hän oli ahkera kirkossakävijä ja osallistuva seurakuntalainen toimien myös kirkkovaltuuston jäsenenä.

Ne, jotka tunsivat Aleksi Kivelän ja toimivat yhdessä hänen kanssaan, ovat luonnehtineet häntä tinkimättömänä, siveellisesti suoraselkäisenä. Johtajapersoonallisuutena hän pystyi herättämään toholampilaisissa maanviljelijöissä suuren innostuksen ja yhteishengen. Aleksi Kivelällä oli tapana hoitaa yhteisiä asioita sovinnollisesti ja tarkoin harkiten saattaen ne väsymättömän sitkeästi onnelliseen päätökseen.

Häntä pelättiin, mutta samalla arvostettiin, koska hän ei pelännyt antaa neuvoja silloin kun piti tarpeellisena henkilöön katsomatta. Kannanotoissaan hän oli vapaa oman edun tai maineen tavoittelusta. Hän oli rauhallinen, varma, yksinkertaisen koruton, jopa jäyhä. Hellyyttäkin hänestä löytyi. Lastenlapset saivat aina herkutella hänen Helsingin tuliaisillaan. Loppuun asti hän eli työlle kehottaen päivittäin pieniä pojanpoikiaankin työntekoon.

Tunnustuksena ansioistaan kotikunnan ja maakunnan hyväksi Aleksi Kivelä sai kunnallisneuvoksen arvonimen 1932. Hänelle myönnettiin myös SL:n 1 lk:n ritarimerkki, Maataloushallituksen ja Maalaiskuntien Liiton kultaiset ansiomerkit, Maatalousseurojen Keskusliiton hop. ansiomerkki, Pellervon ja SOK:n ansiomerkit.

Puoliso Toholammilla joulukuun 21. päivänä 1891 Sofia Josefiina Zakrintytär Kerttula, syntynyt Toholammilla maaliskuun 28. päivänä 1873, kuollut siellä elokuun 9. päivänä 1948, vanhemmat maanviljelijä Zakris Antinpoika Kerttula (Silvola) ja Kaisa Kreeta Jaakontytär Kopsala.

H.L.