|
 Gebhard,
Albert, taidemaalari, piirtäjä, opettaja ja rehtori,
syntynyt Toholammilla huhtikuun 26. päivänä 1869,
kuollut Helsingissä toukokuun 15. päivänä
1937. Vanhemmat kruununmetsänhoitaja Fredrik Albert Gebhard
ja Olivia Ottiliana Öhberg.
Albert (Abi) Gebhard syntyi kahdeksanlapsisen sisarussarjan
toiseksi vanhimpana lapsena. Suvun juuret ovat lähtöisin
Heldrungenin pikkukaupungista Saksasta, mistä 1786 syntynyt
muusikko ja opettaja Johan Gebhard tuli Suomeen toimittuaan sitä
ennen muusikkona Pietarissa. Oltuaan sotilasmusiikin johtajana
Viaporissa ja Hämeenlinnassa hän osti maatilan Hämeen
läänin Koskelta ja ryhtyi maanviljelijäksi. Siellä
syntyi Albert Gebhardin isä, joka valmistui metsänhoitajaksi
Saksassa 1862. Lestin hoitoalueen metsänhoitajan virkaan
Fredrik Albert Gebhard valittiin 1867. Tällöin hän
osti Toholammin Kerttulan kylästä maatilan, jota asui
virkansa ohella kuolemaansa saakka 1905.
Kerttulassa syntynyttä Albert-poikaa kiinnosti pienestä
saakka piirtäminen. Isä harmistelikin kovasti sitä,
että taloudellinen tilanne jarrutti opintojen aloittamista.
Koska kotimaakunnasta ei löytynyt opiskelumahdollisuuksia,
lähti Albert opiskelemaan Helsinkiin. Ruotsalaisessa reaalikoulussa
opiskelun ohella hän aloitti taiteen opiskelun Suomen Taideyhdistyksen
piirustuskoulussa 1887. Menestys taiteessa ja opinnoissa rohkaisi
häntä lähtemään jatkamaan opintojaan
Pariisiin. Siellä hän opiskeli ensin Cormonin yksityisakatemiassa,
sitten Académie Julianissa ja myöhemmin hän
on täydentänyt opintojaan mm. Firenzessä.
Suomen Taide yhdistyksen piirustuskouluun Gebhard tuli ensin
opettajaksi, myöhemmin rehtoriksi 1897. Täällä
hän toimi 20 vuotta ja häntä pidetäänkin
yhtenä keskeisenä uranuurtajana Suomessa piirustuksen
alalla. Piirustuksen ohella hän perehtyi maalaamiseen ja
hantä pidetään maamme eturivin taidemaalareihin
kuuluvana.
Kansanelämän kuvaus oli hänen sydäntään
lähellä ja ensimmäiset tunnetuksi tulleet teokset
1892 olivat kansanrunoilija Sahan Kalle ja Sunnuntaiaamu. Nämä
olivat synnyinseutuun liittyviä. Yksi Albert Gebhardin mestariteoksia
on Orpo (1895), jota on Kerttulassa ainakin luonnosteltu. Pariisin
maailmannäyttelyyn 1900 Suomen paviljonkiin valmistui maalaus
Tukinuittajat, jota säilytetään nykyisin Ateneumissa.
Yöjalassa (1901), kesän hämyisää tunnelmaa
kuvaava teos kuuluu myös hänen laajan tuotantonsa tunnettuihin
maalauksiin. Uransa myöhemmässä vaiheessa hän
maalasi myös runsaasti muotokuvia. Kohteista mainittakoon
V. Hupli, Anders Donner, Santeri Alkio ja serkkunsa Hannes Gebhard.
Albert Gebhard teki varsinaisen elämäntyönsä
Helsingissä, mutta hänen tuotannostaan monet liittyivät
synnyinseutuun. Ollessaan lomalla Kerttulassa hän myös
maalasi ahkerasti. Paljon maailmaa nähneenä ja kokeneena
hänen juurensa olivat kuitenkin lujasti Toholammilla. Lahjoittaessaan
nykyisen Kerttulan urheilukentän maa-alueen nuorison käyttöön
hän saatesanoissaan lausui: - viimeiseen hengenvetoon saakka
toholampilainen.
Puolisot:
- Helsingissä lokakuun 9. päivänä 1891
Emma Fredrika Hämäläinen, o.s. Kekoni, syntynyt
Pielisjärvellä maaliskuun 7. päivänä
1852, kuollut Helsingissä kesäkuun 22. päivänä
1931 (avioero 9.4.1907), vanhemmat maanmittari Carl Fredrik Kekoni
ja Hedvig Sofia Strömmer; 1. puoliso urkuri, säveltäjä
Lauri Hämäläinen.
- Helsingissä toukokuun 11. päivänä 1917
Sanni Maria Friberg, syntynyt Sääksmäellä
lokakuun 31. päivänä 1894, (avioero 10.4.1919),
kuollut Karkkilassa maaliskuun 24. päivänä 1976,
vanhemmat paperitehtaan mestari Kaarle Friberg ja Helmi Maria
Ax.
- Kööpenhaminassa lokakuun 5. päivänä
1921 Elin Vilhelmina Idström, syntynyt Pietarissa tammikuun
12. päivänä 1881, kuollut Helsingissä elokuun
13. päivänä 1960, (avioero 15.3.1923), vanhemmat
koneenhoitaja Anders Wilhelm Idström ja Wilhelmina Bomberg.
- Huhtikuun 11. päivänä 1923 Terttu Maria Makkonen,
syntynyt Savonlinnassa huhtikuun 21. päivänä 1886,
kuollut Helsingissä lokakuun 15. päivänä
1967 (avioero 12.6.1931), vanhemmat muurari Paavo Makkonen ja
Karoliina Puhakka.
- Tammikuun 9. päivänä 1932 uudelleen Sanni
Maria Friberg.
M.Kla
|
