Lautamiehentalo on esimerkki kaustislaisesta rakennuskulttuurista. Perimätiedon mukaan talo rakennettiin vuoden 1756 vaiheilla Puumalan kylään Perhonjoen rannalle. Talo siirrettiin nykyiselle paikalleen 1700-1800 luvun vaihteessa, silloin juuri valmistuneen Kokkola-Lintulahti maantien varrelle. Lautamiehentalo on alueen parhaiten säilynyt kokonaisuus pihoineen (kartano) ja perinteisine ulkorakennuksineen.

Vielä 1900-luvun alussa paikalla oli kuuden talon ryhmä laajoine piha-alueineen ja lukuisine ulkorakennuksineen. Tästä ainutlaatuisesta rakennuskeskittymästä on ajan kuluessa poistunut suurin osa. Perinteellisessä asussa on jäljellä enää kolme taloa. Kuvassa toisena oikealla näkyvä Lautamiehentalo, seuraava Olgan talo ja kuvan viimeisenä näkyvä Oskari Puumalan talo.

Lautamiehentalossa on pidetty 1800-luvulla käräjiä. Lähistöllä sijainnut Piiskausmänty toimi osalle tuomituista tuomion täytäntöönpanopaikkana. Vuonna 1879 talossa aloitti Kaustisen ensimmäinen yksityinen kansakoulu. Lautamiehentalossa on värvätty arvan vedolla sotaväkeä, pidetty maakauppaa sekä nahkurin verstasta. Naapuritalossa Kaustisen ensimmäistä postia piti Olga Puumala. Kaustisen Säästöpankki perustettiin ja toimi näiden talojen suojissa.

Lautamiehentalon viimeinen asukas Anna Rakel Paavola (1914-1998) testamenttasi omaisuutensa Syöpäsäätiölle, joka puolestaan lahjoitti talon irtaimistoineen Kyläsavut ry:lle vuonna 2000. Yhdistys on korjannut taloa vuodesta 2002 lähtien erilaisten hankkeiden, avustusten ja talkootyön avulla. Yli 3000 talkootyötunnin jälkeen talon kokoontumistilat aputiloineen voitiin ottaa käyttöön vuoden 2005 alusta. Lautamiehentalo on kotiseutukeskus, jossa perinnettä säilytetään, tallennetaan ja esitellään. Kyläsavut ry vuokraa taloa erilaisten tilaisuuksien ja tapahtumien pitopaikaksi.

Kaustislainen tunnetaan laajasti hyvinkin laihialaisiin verrattavasta nuukuudestaan. Kaustislainen on visu. Monesta kaustislaisesta sanotaan, että "on niin visu, että oikhen kitisee". Visuus näkyy talon historiassa esimerkillisellä tavalla. Kaustisen ensimmäinen rahalaitos, Säästöpankki aloitti toimintansa Lautamiehentalossa. Pankki oli aluksi auki vain yhtenä päivänä kuukaudessa, mutta talon muu toiminta takasi varmasti avoimia ovia myös muulloinkin palveluja tarvitseville.

Sivistys ja sivistäminen oli lähellä lautamiesten sydäntä. Viimeinen suvun lautamies Heikki Gabriel Puumala oli perustamassa Kaustiselle kansakoulua. Epäluulojen haihduttua vuonna 1879 hanke toteutui ja yksityinen kansakoulu saatiin käyntiin Lautamiehentalossa.
Tältä ajalta on talossa säilynyt, ilmeisesti Känsälän harmoonimestarin, valmistama urkuharmooni. Lievien tuomioiden täytäntöönpanopaikkana talon lähistöllä seisoi Piiskamänty. Tämä Puumalan kylän maamerkki kaatui myrskyssä kesällä 2002. Vuosirenkaista laskettaessa puu oli kaatuessaan n. 300 vuotta vanha.

Myös venäjänvallan aikana sotapalvelukseen kelpaavien miesten väenotto arpaa vetämällä on suoritettu Lautamiehentalossa.

Puumalan talorivi loistonsa päivinä. Oikealla olevassa suorassa rivissä viisi taloa, taustalla vinkkelissä yksi. Näkymä kohti Kaustisen kirkonkylää.
Talot oikealta, kuten Erkki Ala-Könni luettelee ne Kaustisen Kuvateos -kirjassa; Tuure Puumala, Lautamiehentalo, Olga Puumala, Kalle Kettu, Nestori Puumala taustalla Oskari Puumala.
Vain neljäntenä ja viidentenä olevat talot ovat poistuneet.
Kaikkien talojen ulkorakennukset ovat sijainneet vastapäätä asuinrakennuksia. Näin on muodostunut suljettu sisäpiha.
Ulkorakennukset on hävitetty lukuunottamatta Lautamiehentalon jäljellä olevia, osittain jo heikkokuntoisia rakennuksia.

Lautamiehentalo, seuraavana Olgan talo ja taustalla puiden jo osittain peittämänä Oskari Puumalan talo. Olgan talosta on porstua poistettu. Lautamiehentaloon on vanhan monikulmaisen postuan paikalle rakennettu uusi, joka malliltaan noudattelee Olgantuvan porstuaa.

Lautamiehentalo, viimeisen asukkaansa Anna Rakel Paavolan tekemällä testamentilla, siirtyi maineen ja metsineen Syöpäsäätiölle.

Syöpäsäätiö lahjoitti talon rakennuksineen ja irtaimistoineen Kyläsavut ry:lle syksyllä 2000.

Kyläsavut ry kunnostaa talon, sekä mahdollisuuksien mukaan muut tontilla olevat rakennukset.
Lautamiehentalosta saadaan pitäjään Kotiseutukeskus.
Keskus toimii vuorovaikutteisesti kylien ja alueen erilaisten toimijoiden kanssa. Perinnettä ja nykyaikaa tallennetaan ja vanhoja tapoja tehdä asioita, tuodaan esille työnäytöksillä ja tapahtumilla.
Rakennuskulttuuria ja maisemaperintöä vaalitaan koulutuksella ja neuvonnalla. Kulttuurimatkailu liittyy kiinteästi edellisiin.
Keskus pyrkii lisäämään erityisesti nuorten ihmisten kotiseututietoisuutta. Raja-aitoja perinteen ja nykyaikaisen teknologian väliltä pyritään häivyttämään.