VAUVAN / LAPSEN KEHITYS

VAUVAIKÄ

Vauvat kehittyvät yksilöllisesti, mutta kehityksessä on havaittavissa samoja piirteitä vauvan ollessa tietyn ikäinen.

1. kuukausi

Vauva kykenee katsekontaktiin heti synnyttyään, mutta hän ei vielä näe kovinkaan tarkasti. Hän saattaa säikähtää kovaa ääntä tai kirkasta valoa.

Vauva hymyilee satunnaisesti ja tahattomasti. Hän rauhoittuu päästessään syliin ja sylissä pito sekä koskettelu auttavat häntä vähitellen

hahmottamaan omaa kehoaan. Vauva pitää tässä iässä käsiään enimmäkseen nyrkissä.

2-3 kuukautta

Vauva rauhoittuu äänestä ja alkaa hymyilemään vastavuoroisesti ja tarkoituksellisesti kun hänelle elehditään ja hymyillään. Hän oppii vähitellen

ääntelemään muutenkin kuin itkemällä ja haluaa seurustella perheenjäsenten kanssa. Vauva kääntää päätään ääntä kohti ja seuraa katseellaan liikettä. Makuulla ollessaan hän alkaa kannattelemaan päätään ja tarttuu esineisiin molemmilla käsillään. Vauva tunnistaa isän ja äidin sekä hymyilee heille. Hän alkaa jokellella ja ”vastata” tällä jutteluun.

4-6 kuukautta

Vauva hymyilee sekä ääntelee vieraille ihmisille. Hän nauraa ääneen leikittäessä ja jokeltaa ainakin kahdella eri tavalla.

Vauva kääntää katseensa puhuvaa henkilöä kohti. Hän lopettaa itkun ja keskeyttää jokeltelun kuullessaan musiikkia. Vauva osoittaa myös halunsa

päästä syliin. Tässä vaiheessa hän osaa myös tarttua esineisiin yhdellä kädellä.

Vauva osaa ”jutella” toisten kanssa. Hän osaa myös leikkiä leluilla ja katsella omaa peilikuvaansa. Värikkäät kuvat ja esineet kiinnostavat vauvaa.

Makuulla ollessaan vauva nojaa käsivarsiinsa. Hän oppii kääntymään vatsalleen ja vauva voi istua tuettuna.

N. puolen vuoden iässä vauvan vuorokausirytmi alkaa muotoutua, valveillaolon lisääntyessä päiväsaikaan ja uniajan keskittyessä yöhön.

7-8 kuukautta

Vauva tunnistaa hänelle tutut henkilöt ja kuuntelee keskustelua. Hän osoittaa äänellään, että kaipaa huomiota ja osaa jo jokeltaa kahden äänteen yhdistelmiä. Vauva osaa siirtää esineen / lelun kädestä toiseen ja hän reagoi mikäli lelu katoaa tai se otetaan häneltä pois.

Vauva istuu jo ilman tukea ja kierii sekä ryömii. Vauva osaa taputtaa pöytään kädellään ja etsii katseellaan piilotettua esinettä.

9-10 kuukautta

Vauva jokeltelee neljän äänen yhdistelmiä ja sanoo ensimmäisen sanansa. Hän vastaa halauksiin ja suukotteluun. Tässä iässä vauva voi alkaa vierastamaan. Hän konttaa, nousee tuen avulla seisomaan ja alkaa kävelemään tuettaessa. Vauva osaa käyttää pinsettiotetta eli ottaa esineen peukalon ja etusormen väliin. Hän alkaa katsella kuvia ja havaitsee n. ½ cm mittaisia esineitä.

Vauva käyttää apuna äidin ja isän ilmeitä siinä, miten uusiin ja outoihin tilanteisiin sekä ihmisiin suhtaudutaan. Vauva osaa myös käyttää eleitä tarkoituksenmukaisesti esim. saadessaan jotakin.

11-12 kuukautta

Vauva osaa useampia sanoja ja kartuttaa koko ajan omaa sanavarastoaan, jota mm. jutteleminen ja lukeminen tukevat. Hän osaa noudattaa kehotusta ja taputtaa käsiään. Muiden lasten alkaa kiinnostamaan. Vauva seisoo tässä vaiheessa ilman tukea ja tapailee ensimmäisiä askeleitaan. Vauva heittelee tavaroita ja tunnistaa esineitä kuvista.

TAAPERTELUIKÄ

1-3-vuotta

1-vuotiaana lapsi ottaa itsenäisesti askeleita. Hän alkaa myös juoksemaan ja kiipeämään talutettaessa tasa-askelin portaita.

2-vuotiaana lapsi osaa potkia palloa kaatumatta ja nousee portaita itsenäisesti tasa-askelin. Hän osaa myös hypätä tasajalkaa sekä kävellä varpaillaan.

3-vuotiaana lapsi osaa kävellä portaita ylös vuoroaskelin sekä seisoa yhdellä jalalla ja ajaa kolmipyöräisellä. Tässä iässä lapsi kykenee myös yhteisleikkiin muiden lasten kanssa.

Kolmen ensimmäisen vuoden aikana lapsen ja äidin välillä vallitsee hyvin kiinteä suhde, joka vähitellen heikkenee kolmen vuoden ikään tultaessa. Tämän riippuvuussuhteen heikkenemistä edesauttaa lapsen ja isän välillä vahvistuva suhde.

Lapsi on näinä ikävuosinaan utelias ja liikkuu, tutkii ja kokeilee ympäristöään aktiivisesti.

Siisteyskasvatus sijoittuu taaperteluikään ja kuivaksi oppiminen tapahtuu viimeistään kolmannen ikävuoden aikana.

LEIKKI-IKÄ

3-5-vuotta

”Leikkiessään lapsi edistää itse omaa kehitystään” eli lisääntynyt aktiivisuus purkaantuu erilaisiin leikkeihin, joissa lapsi harjoittelee erilaisia taitojaan. Tämän ikäkauden lopulla lapsi kykenee suoriutumaan itsenäisesti oppimistaan päivittäisistä asioista.

Neljävuotiaana lapsella on kyselyaika vahvimmillaan. Hän kuuntelee oppiakseen ja käsitteet alkavat selkiintyä.

Lapsi osaa olla ryhmässä ja opettelee ryhmässä olemisen ”sääntöjä”. Lisäksi tässä iässä lapselle mielikuvitusleikit ovat monipuolisia ja tärkeitä.

Lapsi alkaa kiinnostumaan numeroista ja kirjaimista viiden ikävuoden jälkeen.

KOULUIKÄ

6-11-vuotta

Lapsen persoonallisuus on alustavasti kehittynyt. Hän pystyy ottamaan muita huomioon sekä toimimaan ryhmässä ja toverisuhteita alkaa syntymään muiden lasten välille. Lapsi alkaa olemaan vähemmän riippuvainen vanhemmistaan ja rupeaa tulemaan toimeen yksinään myös kodin ulkopuolella. Lapsi kykenee erottamaan todellisuuden ja mielikuvituksen toisistaan. Kaikki nämä muutokset yhdessä mahdollistavat lapselle koulun käynnin aloittamisen.

Lapsi pursuaa energiaa ja hänen on saatava purkaa se luovaan toimintaan sekä raisuihinkin liikuntaleikkeihin.

Lähteet: ”Kunpa tietäisin…” -opaskirja

Turun yliopistollinen keskussairaala

MLL:n & Stakesin julkaisuja

Suomalaisen lapsiperheen lääkärikirja