Itävalta 1992

Matkaan lähdettiin maanantaina 1.6.1992 puolen päivän aikoihin. Istumalihaksien harjoittelu alkoi pikkupyrähdyksellä linja-autolla Turkuun. Laivalla pyyhkäistiin lahden yli Ruotsin puolelle ja aamulla jatkettiin matkaa Tukholmasta Trelleborgiin, jonne pysähdyttiin yöksi. Aikaisin aamulla hypättiin taas laivan kyytiin, suuntana Sassnitz, Saksan puolella. Seuraava pysäkki oli Berliini, jossa konsertoitiin ja tutustuttiin kaupunkiin.

Dresdenissä vietetyn yön jälkeen jatkettiin matkaa entisen Tsekkoslovakian puolelle Kraloveen, jossa majoituksesta huolehtivat paikalliset poikakuorolaiset perheineen ja siten saimme tutustua mm. paikalliseen ruokakulttuuriin. Illalla oli kirkkokonsertti.
Seuraavana päivänä oli taas "linja-autossa tunnelmaa", kun reitti kulki Itävaltaan, Linziin, jossa yö viettiin mukavasti retkeilymajoissa. Salzburgiin pysähdyttiinkin sitten oikein kahdeksi yöksi, joten aikaa jäi jumalanpalveluksessa laulamisen lisäksi paikallisiin nähtävyyksiin tutustumiseen. Itävaltalainen luonto ja kulttuuri "esittäytyivät tiivistettynä" koko komeudessaan upealla Salzkammergutin alueella, jossa käytiin mm. ihastelemassa jääluolia.

Salzburgista palattiinkin sitten jo takaisin Saksan puolelle Müncheniin, jossa yövyttiin kaksi seuraavaa yötä retkeilymajoissa. Kahden päivän aikana ehdittiin tutustua mukavasti kaupungin nähtävyyksiin, käytiin mm. tarkastamassa Olympiastadioni ja syy Lasse Virénin kaatumiseenkin selvisi, juoksuradalla oli vieläkin vaikka minkälaisia sähköjohtoja pitkin poikin. Kirkkokonserttikin ehdittiin laulaa luikauttaa.
Münchenistä hurautettiin seuraavaksi Nürnbergin kautta Kasselin lähistölle, jossa ladattiin akkuja yön yli ennen Üterseniin ajoa. Siellä saimme taas nauttia paikallisen poikakuoron vieraanvaraisuudesta ja perhemajoituksesta.

Viimeisenä etappina saksanmaalla oli pikainen pyörähdys Hampurissa matkalla Travemündeen, josta Finnjet lähti Helsinkiä kohti illan suussa. Vuorokausi kului laivalla nopeasti, yksi kohokohta oli luonnollisesti seisovasta pöydästä nautittu "kunnon" ruoka. Reissun aikana "soppatykit" toimivat todella mallikkaasti, mutta varmaankin monien mielestä "laivapöperöt" olivat mukavaa vaihtelua makaroonista, bratwurstista, yms. koostuneen retkimuonan jälkeen. Eikä unohtaa saa Finnjetin valtavia (noin 3.64 m2) hyttejä, joissa oli todella tiivis ja hyvä tunnelma koko matkan ajan.

Laiva saapui satamaan lauantaina 13.06. klo 18.00, jonka jälkeen väsyneet, mutta onnelliset matkalaiset istuivat taas linja-autoon, jolla oli suora reitti Veteliin.
Matkasta jäi varmaankin kaikille päälimmäisenä mieleen koko porukan, huoltajat mukaan lukien, hyvä fiilis ja yhteishenki, joiden ansiosta kukaan ei ehtinyt haikailemaan matkan aikana kotiin eivätkä muutamat sairastumiset ja pikkukolhut vääntäneet kenenkään suupieliä alaspäin.