Lestijärven kunta on itsenäistynyt omaksi pitäjäksi viimeisenä Suur-Lohtajan emäpitäjästä vuonna 1868. Yhteisön muotoutuminen kunnaksi oli kivuliasta vähäisen asukasmäärän, pitkien etäisyyksien ja ennenkaikkea köyhyyden vuoksi. Kaikkea uudistusta vastustettiin viimeiseen saakka. Vuonna 1881 pidetyssä kuntakokouksessa esim. on tehty päätös: "Ei suostuta kansakoulua rakentamaan ja ylöspitämään koska kunta on pieni ja köyhä. Annetaan olla rakentamata siihen saakka, kunnes varoja saadaan."
Myös kunnan kirjaston synnyttäminen on ollut monivaiheista ja tuskallista puuhaa. Se on ymmärrettävää. Lestijärven kunnan asukasluku on ollut 699 henkilöä vuonna 1880 ja 1100 henkilöä vuonna 1920, Kantakirjaston perustamisvuonna asukkaita oli 1620. Lestijärven väkiluku väheni 1960-luvulla Ruotsiin ja etelä-Suomeen suuntautuneen muuttoaallon vuoksi. Kanalankylä liitettiin vastoin Lestijärven kunnan tahtoa Halsuan kuntaan vuonna 1977. Kuntaliitos vei mukanaan 100 asukasta, sivukirjaston sekä kansakoulun. Siitä lukien kunnan asukasluku on ollut 1100:n paikkeilla, ollen 1113 henkilöä vuonna 1995.

Keski-Pohjanmaan kunnilla on ollut yhteinen opettajakirjasto. Se jaettiin 21.1.1900 Lestijärven, Toholammin, Kannuksen, Lohtajan, Himangan, Kälviän ja Ullavan kuntien kesken. Silloisen kirjaston arvo oli 1387 markkaa 14 penniä. Varat jaettiin koulujen lukumäärän mukaan perustamisesta saakka. Lestijärven osuudeksi tuli 100 markkaa. Kirjat jaettiin kunkin kunnan osalle saadun rahamäärän arvon mukaisessa suhteessa.

Toimintaperiaatteena oli, että kirjat ja lehdet tilattiin kansakoulutarkastajan kautta. Opettajat lainasivat itselleen kirjat ja merkitsivät ne erilliseen lainauskirjaan. Kirjoja käytettiin etupäässä opetuksen apuna. Oppilailla oli myös mahdollisuus lainata koulusta kirjoja. Niitä oli hyvin vähän ja nekin olivat opetukseen liittyviä. Vuoden 1915 jälkeen ei opettajakirjastossa ole tapahtunut merkittävää. Pöytäkirjoista ei löydy siitä mitään mainintaa.

Lestijärvelle perustettiin Raittiusseura Yritys XIII vuonna 1904. Tällä seuralla oli lainakirjoja jo 1900-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä (1909-1914).
Kunnan arkistossa olevien seuran papereiden mukana on kirjoja, joissa on merkintä "Lestijärven lainakirjasto". Kenen ja minkä lainakirjaston, siitä ei ole selvyyttä, mutta olettaa sopii, että kirjat ovat kuuluneet ko. raittiusseuralle, koska ovat näiden Yritys XIII:N kirjojen mukana. Lisätietoja Yritys XIII:sta ei ole saatavilla - paperit ovat "hukassa".

Jo vuodesta 1928 on valtion taholta tullut kehoituksia kirjaston perustamisesta kuntaan. Kirjastotarkastajan kirjeistä kuulsi jo suuri huoli Lestijärven kunnan asukkaiden sivistyksen puuttumisesta. Melkein kaikissa kunnissa oli jo pitkään ollut kirjastot. He kun olivat niin vanhoillisia, että pitivät sellaisia ihmisiä laiskoina , jotka viettivät aikaansa kirjojen parissa.

Vuonna 1946 kunnallislautakunnan pöytäkirjat kertovat, että Tuikan-kylään sijoitettiin kirjasto vuoden ajaksi. Lestijärven kunnallinen kantakirjasto perustettiin 30.6.1948 kunnanvaltuuston päätöksellä. Johtokunnan ensimmäinen kokous pidettiin 5.8.1948.
Johtokunnan jäseninä olivat Pentti Laasanen, Anni Niemi, Yrjö Syri, Toivo Tuikka, Väinö Jokela ja Vieno Pajala. Kokouksessa päätettiin, että Tuikassa oleva kirjasto siirretään kunnantalon, "Järvilinnan", eteisaulaan. Siellä oli käytössä vain yksi lasiovellinen kaappi.

Kirjastolle vahvistettiin säännöt valtuuston kokouksessa 29.10.1948.

Otteita Lestijärven kunnan kantakirjaston säännöistä vuodelta 1948:
"Kirjastolaitoksen tarkoituksena on kuntalaisten sivistyksen ja tietojen kartuttaminen.
Kirjaston toimintaa järjestää ja johtaa kantakirjaston johtokunta, johon kunnanvaltuusto valitsee kuusi kirjallisuutta harrastavaa henkilöä kolmivuotiskaudeksi kerrallaan.
Kantakirjaston johtokunnan tulee edistää kunnan kirjastotointa kiinnittäen huomiota siihen, että kunnan eri osissa asuvilla on hyvä mahdollisuus saada kirjoja käytettäväkseen.

Johtokunnan tehtäviin kuuluu:

• esittää kunnalle kirjaston tarpeet sekä tehdä seuraavan vuoden tulo- ja menoarvioehdotus
• käyttää kirjaston määrärahaa tarkoituksenmukaisesti
• pitää huolta siitä, että kirjasto täyttää valtionavustuksen saamiseksi asetetut ehdot
• vahvistaa kirjaston käyttöohjeet
• päättää lainausasemien perustamisesta ja järjestää niiden toiminta
• valita ja erottaa kirjastonhoitaja ynnä muut virkailijat ja lainausasemien hoitajat ja määrätä heidän palkkansa
• tarkistaa ja vahvistaa kirjaston vuosikertomus sekä jättää se määräaikana kunnallislautakunnalle
• ainakin joka kolmas vuosi sekä myös kirjastohoitajan vaihtuessa toimituttaa kirjastokirjavaraston , luetteloiden ja muun omaisuuden tarkastus
• hankkia ja sidottaa kirjat

Hänen tehtäviinsä kuuluu:


• hoitaa lainausliikennettä ja valvoa lukusalien toimintaa
• järjestää kirjat, laatia niistä asianmukaiset luettelot ja
  hoitaa muutakin omaisuutta
• periä ja tilittää kirjaston käyttöohjeiden mukaiset sakot
  ja korvaukset
• pitää säännöllisesti toiminnasta tilastoa ja tehdä vuosi-
  kertomus
• johtaa ja valvoo lainausasemien toimintaa
• pitää johtokunnan kokouksissa pöytäkirjaa, panna toimeen johtokunnan päätökset sekä hoitaa kirjeenvaihto ja arkisto
• olla apuna kantakirjaston tarkastuksessa."

Sivutoimiseksi kirjastonhoitajaksi valittiin rouva Jenny Pirkkanen vuodeksi kerrallaan, koska hänellä ei ollut pätevyyttä kirjastonhoitajaksi. Vuoden 1948 aikana merkittiin kirjat kartuntaluetteloon ja laitettiin lainauskuntoon, Osa kirjoista oli saatu lahjoituksena ja osa oli Tuikan kirjaston kirjoja, muutamia ostettiin uutena. Yhteensä kirjoja oli 195 kappaletta. Luetteloinnin suorittivat johtokunnan puheenjohtaja, kunnankirjuri Pentti Laasanen ja Jenny Pirkkanen.

Kirjasto avattiin yleisölle ensimmäisen kerran 16.3.1949. Kirjasto oli avoinna kerran viikossa, keskiviikkona kello 17-19. Ensimmäisenä asiakkaana oli Hilkka Laasanen. Hän sai lainaajanumeroksi yksi, joka on ollut hänellä siitä lähtien. Lainata sai vain 13 vuotta täyttänyt henkilö. Vuoden aikana tuli 39 lainaajaa. Uusia kirjoja saatiin 98 kappaletta. Myöhästyneestä lainasta perittiin 10 markkaa sakkoa viikolta. Lainaukset tapahtuivat siten, että lainaukset merkittiin siniseen vihkoon. Lainauksia oli vuoden aikana 101 kappaletta.

Jo ensimmäisenä vuonna kamppailtiin ahtauden kanssa. Kaappi todettiin heti liian pieneksi. Kunnanvaltuuston kokouksessa 18.6.1956 päätettiin kunnanhallituksen esityksestä nostaa kirjastonhoitajan palkkaa, mutta velvoitettiin hänet pitämään kirjastoa auki myös sunnuntaisin kaksi tuntia. Lisäksi kirjastolle päätettiin hankkia uusi lasiovilla ja lukoilla varustettu kaappi kirjojen säilyttämistä varten. Kaapin nikkaroi kirjastonhoitajan aviomies.

1950-luvulla perustettiin lainausasemat Syriin, Yli-Lestille, Niemelle ja Kanalaan koulujen yhteyteen. Kirjoja hankittiin enemmän, nyt niitä oli kaikkiaan 427 kpl. Lainaajiakin tuli 26 lisää, nyt heitä oli 65 henkilöä. Lainaus lisääntyi ahkerien koululaisten ansiosta 498 lainaan.

Kirjastonhoitajan paikka oli jälleen haettavana vuonna 1958. Tehtävään valittiin Jenny Pirkkanen vakinaiseksi, koska hän oli suorittanut sivutoimisen kirjastonhoitajan pätevyyden Kansanvalistusseuran kirjeopiston kautta vuonna 1958.
Johtokunta teki kunnanhallitukselle useita aloitteita oman huoneen järjestämiseksi kirjastolle. Huonetta ei kuitenkaan löytynyt. Vuonna 1959 kirjastonhoitajan perhe rakensi omakotitalon keskelle kirkonkylää. Sen yläkerrasta kunnantalon eteisen kahden lasiovellisen kaapin kirjat saivat uudet tilat (pinta-ala oli 38 m²). Kirjoja saatiin hankittua melkein tuhat lisää uusiin tiloihin.

Vuonna 1962 johtokunnan kokouksessa päätettiin aukiolotunneista seuraavaa: "Koska uusi laki edellyttää aukiolotunteja lisättäväksi 2-3 tuntia viikossa, päätti johtokunta, että kirjasto pidetään avoinna, tiistaina ja torstaina klo 17-19 ja sunnuntaina 13-15".

Lainausasemat muutettiin 1.10.1965 sivukirjastoiksi - saatiin Syrin, Yli-Lestin, Kanalan ja Niemen sivukirjastot. Ne olivat avoinna keskiviikkoisin kello 18-20.

Ensimmäinen levysoitin saatiin kirjastoon vuonna 1965, minkä jälkeen se on ollut hyvin ahkerassa käytössä tähän päivään asti - vuodesta 1985 Syrin lainausasemalla.
1960-luvun lopulla kirjastonhoitaja ryhtyi pitämään lapsille keskiviikkoisin satutunteja, jotka jatkuivat pitkälle 1970-luvulle saakka. 1980-luvulla yritettiin elvyttää satutuntiperinnettä mutta huonolla menestyksellä, kuuntelijoita ei ollut tarpeeksi.

Niemenkylän siirtokirjastoksi muutettu sivukirjasto lakkautettiin 1.7.1971 koulun lopetettua toimintansa. Menetimme Kanalan sivukirjaston naapurikunnalle Halsualle.

Uusien tilojen tarpeellisuus tuli esille jo vuonna 1972. Asiakkaat eivät oikein pitäneet siitä, että kirjastoon mentiin kirjastonhoitajan kotiovesta ja heidän yläkertaan. Siellä oli käytössä vain kaksi huonetta, nekin täynnä tavaraa, ettei kääntymään päässyt. Talon omistajalla oli monta kissaa, jotka vilistivät myös yläkerrassa.

Siirryttiin Newmark-lainausjärjestelmästä Detroit-järjestelmään. Järjestelmän muutoksen yhteydessä muutettiin myös lainaajan numerot, lainaajamäärä väheni paljon, koska oli paljon sellaisia ihmisiä jotka eivät enää asuneet Lestillä tai olivat kuolleet, paljon oli myös kaksoisnumeroita. Muutostyön suorittivat Sirpa Pirkkanen ja kunnan puolesta osa-aikatyöntekijä Marja Ruuska.

Syrin sivukirjasto muutettiin lainausasemaksi jo vuonna 1982.

Vuoden 1984 kesällä meillä oli noin paikallisesti ottaen Suuri Tapahtuma: saimme käyttöömme kunnan ensimmäisen oman kirjastorakennuksen. Uusi kirjastorakennus avasi ovensa käyttäjille heinäkuun 1. päivänä.

Kunnassa oli suunnitteilla uusi, uljas koulu-, nuoriso-, liikunta- ja kirjastorakennus saman katon alle koottuna. Rakennuskompleksi oli niin mutkikkaan näköinen nopeasti toteutettavaksi, että alettiin etsiä kirjastolle muuta toteuttamismahdollisuutta.

Kirkonkylän keskustassa on vuodesta 1895 (vuosiluku löytyi rakennusvaiheessa seinillä olleista papereista) ollut kunnan ensimmäinen koulurakennus, joka vuonna 1955 jäi vähemmälle koulukäytölle uuden koulun noustua viereen. Oppilaat olivat käyttäneet vanhaa koulua puutyöluokkana, osa rakennuksesta oli asuntona.

Rakennus oli jonkin aikaa uudisrakentajien ja entisöijien kiistakapulana: puretaanko vai peruskorjataanko? Rakennus oli huonossa kunnossa, mutta komeat seinähirret olivat hyvin säilyneet ja sijainti keskellä kylää, koulun vieressä erinomainen kirjastoa ajatellen. Silloisen kunnanjohtajan Kari Mäenpään tarmokkaalla touhulla ja koulutoimentarkastaja Helena Hyllisen kärsivällisellä avustuksella saatiin syntymään kompromissi, johon kaikki ovat nyt hyvin tyytyväisiä: vanha koulu on perusteellisesti sisätiloiltaan korjattu ja ulkoasu entisöity, tuloksena kunnan kaunein rakennus ja toimiva kirjasto. Kirjastoon hankittiin kokonaan uudet kalusteet. Hyötypinta-alaksi tuli peräti 187 m².

Entisissä tiloissa oli mahdollisuus vain kirjojen lainaukseen. Nyt on käytettävissä suuremmat tilat. Yleinen osasto on kirjaston suurin huone, jossa mukavia lukutiloja 15. Hyllytilaa runsaasti. Saimme myös musiikkihuoneen, jossa voi kuunnella musiikkia rauhassa, kuuntelupaikkoja yhteensä 10, lapsille 5 ja aikuisille 5. Levysoittimia on 2 kappaletta ja cd-soitin. Uusiin tiloihin muutettiin kesäkuun loppupuolella. Muutossa ahersivat Olli Pirkkanen ja Tiina Liimatainen.

Perustettiin kunnankirjastonhoitajan virka, Yli-Lestin sivukirjastonhoitajan ja kirjastoapulaisen sivuvirat.
Ensin valittiin kirjastoapulaiseksi ja virkaa tekeväksi kirjastonhoitajaksi Tiina Liimatainen 1.9.1984 siihen saakka kunnes pätevä kirjastonhoitaja oli saatavissa. Sain näin ihan itse järjestää ja aloittaa moninaiset uudet toiminnot uudessa kirjastotalossa.

Kirjastonhoitajaksi valittiin erikoisluvalla Pirjo-Leena Lindholm 8.5.1985. Erikoisluvalla sen vuoksi, että hän oli suorittanut kirjastonhoitajan pätevyyden Ruotsissa. Samalla saatiin kansainvälisyyttä kirjastoomme.

Yli-Lestin sivukirjastonhoitajaksi oli jo vuonna 1959 valittu Pirkko Oksanen. Hän oli tässä virassa sivukirjaston lopettamiseen saakka. Syrinkylän kirjastonhoitajat ovat vaihtuneet melkein joka toinen vuosi, koska opettajat ovat vaihtuneet.Kirjastolaki muuttui vuonna 1986. Kunnan kirjastolaitoksen kannalta oleellisin muutos on kirjasto-ohjesäännön korvaaminen johtosäännöillä. Virkavaali siirtyi kuntaan, kunta saa itse valita virkaan työntekijän ja määrätä millaisin kelpoisuusehdoin. Virkanimikkeet muuttuivat, kirjastonhoitajasta tuli kirjastotoimenjohtaja ja kirjastoapulaisesta kirjastovirkailija. Uusi kirjastolaki antoi mahdollisuuden muuttaa Yli-Lestin sivukirjasto lainausasemaksi pienten tilojen ja vähäisten aukioloaikojen perusteella, muutos tapahtui 1.1.1989.

Vuoden 1989 lopussa alettiin keskustelemaan ATK-yhteistyöstä Lestijokilaakson kuntien kanssa. Tarkoituksena oli, että laadittaisiin kirjastojen yhteinen rekisteri, lainaustoiminnot siirtyisivät ATK:lle ja aloitettaisiin tiedonhaku eri tietokannosta. Keskuspaikkana olisi Kannus. Lestijärven kirjaston osalta yhteistyö kaatui liian suuriin kustannuksiin.
Kirjastovirkailijan oppisopimuskoulutus aloitettiin vuoden 1991 alusta, päättyen vuoden 1994 lopussa. Oppisopimus solmittiin kirjallisesti oppilaan ja työnantajan kanssa. Kokkolan ammattioppilaitoslautakunta hyväksyi työnantajan kouluttajaksi erikoisluvalla, yleensä pitäisi olla työpaikalla kaksi vastuuhenkilöä kouluttamassa oppilasta. Ammattikasvatushallitus hyväksyi oppiohjelman. Kirjastoon ostettiin kauan odotetut ATK-laitteet, ohjelmaksi otettiin ETT-soft KY:n Fintek-ohjelmisto. Kirjarekisteriä aloitettiin tekemään suurella innokkuudella 6.5.1991. Päätoimisesti rekisterintekoon on päästy vasta vuoden 1995 alusta. Työ on viivästynyt kirjastovirkailijan koulutuksen aikana ja myös sekaisin olevan kortiston vuoksi. Kortisto ei ole oikein ajantasalla, koska sivukirjastojen kortistot on yhdistetty pääkirjaston kortistoon, ja tehtäviä on ollut suorittamassa sellaiset henkilöt, jotka eivät ole perehtyneet kortiston tekoon niin hyvin kuin kirjastotyöntekijät.
Kirjasto toimii nykyisin kulttuurilautakunnan alaisuudessa. Kunta osallistuu vapaakuntalain mukaiseen hallinnon kokeiluun. Sen sallimassa lautakuntien uudelleen järjestelyssä yhdistettiin v. 1993 alusta vapaa-aikalautakunta, kirjastolautakunta ja kulttuurilautakunta. Uusi lautakunta nimitettiin kulttuurilautakunnaksi. Valtuusto halusi nimivalinnallaan painottaa kulttuurin merkitystä muiden vapaa-ajantoimintojen ohessa.

Keski-Pohjanmaalla rakennetaan omaa aluetietoverkkoa. Kunnat, yhteisöt, yrityksen ja yksityiset ihmiset voivat olla tietokoneilla yhteydessä toisiinsa. Alueverkosta saadaan myös yhteys valtakunnallisiin ja kansainvälisiin tietoverkkoihin, kuten Internettiin. Yksi pisimmälle tietoverkkojensa kehittämisessä ehtineistä kunnista koko Suomessa on Lestijärvi.
Kunnanjohtaja Jari Kangasvieri aloitti keskustelun koulun ja kirjaston ATK-yhteistyön tehostamisesta. Koulun ATK-luokkaa rakennetaan parhaillaan kirjastoon. Uuteen luokkaan tulee tilaa 20 opiskelijalle. Kirjaston asiakkaat voivat tämän vuoden elokuusta lähtien käyttää tietotuvan 11 tietokonetta niinä aikoina kun koululaiset eivät tarvitse niitä opiskelussaan. Näyttöruudulle saadaan esimerkiksi kunnan pöytäkirjat ja tiedotteet. Tietokoneyhteydet maailmalle avautuvat kaikkien halukkaiden ulottuville.

Ehkäpä oman kirjastotalon saaminen innosti luottamushenkilöitä edelleen kehittämään ja monipuolistamaan kirjastopalveluita. Valmiina on suunnitelma kirjastotalon tyhjänä olevan ullakon rakentamiseksi musiikki- ja lukutiloiksi. Puuttuu vain vähäinen osa rahoitusta. Kun se löydetään rakentaminen alkaa.

Valtuuston hyväksymässä kuntasuunnitelmassa vuosille 1995-1998 on tavoitteeksi asetettu kirjasto, joka on peruskouluun verrattava oppimiskeskus ja antaa asukkaille mahdollisuuden jatkuvaan itseopiskeluun. Kirjasto on perinteisten palvelujensa lisäksi luonteva paikka uusille informaatio- ja tietopalveluille.

Johtokunnan jäsenet:


• Laasanen, Pentti pj. 1948 - 1953
• Niemi. Anni
• Syri, Yrjö pj. 1960
• Tuikka, Toivo
• Jokela, Väinö
• Pajala, Vieno

Pitkäaikaiset johtokunnan tai lautakunnan jäsenet:


• Tuikka, Toivo 1948 - 1959 pj. 1954 - 1959
• Lintillä, Eero 1957 - 1968 pj. 1961 - 1968
• Liimatainen, Maija 1963 - 1984 pj. 1971 - 1984

Kaksi kautta lautakunnassa toimineet jäsenet:


• Jokela, Väinö 1948 - 1956
• Takala, Olavi 1965 - 1972
• Kiiskilä, Antero 1973 - 1980
• Tuikka, Vilpas 1977 - 1984
• Rantamäki, Regina 1977 - 1984
• Laitala, Kyllikki 1985 - 1992
• Pekkarinen, Alpo 1985 - 1992
• Änäkkälä, Aila 1985 - 1992
• Syri, Anni 1985 - 1992

Kirjaston tunnusluvut alusta vuoteen 1994 saakka:


vuosi	kirjoja	lainaajia	lainaus	lain./ as.	
1948	195				
1949	293	39	101		
1950	427	65	498		
1960	1414	416	3794	2.13	
1970	5212	577	11171	7.38	
1980	7491	446	15483	14.81	
1984	9505	623	18484	17.56	
1990	15918	359	19503	24.00	
1994	19026	488	23632	21.00