Perhonjoki


Ojalankosken alaosan kuohuja ojansuupoolilta alavirtaan keskikesän myöhäisillassa. Laiturikiven yläpuolella parveilee runsaasti vesiperhosia.

Perhonjoki saa alkunsa Perhon, Kyyjärven ja Kivijärven kuntien raja-alueilla olevalta vedenjakajalta. Perhonjoki virtaa Kaustisen alueella noin 25 km matkan. Jokijaksolla on 13 koskipaikkaa sekä Pirttikosken voimalaitos.
Perhonjoen keskivirtaama on Tunkkarin havaintoasemalla noin 14 kuutiota sekunnissa. Tulva on suurimmillaan toukokuulla ja kesäminimi vastaavasti heinä-elokuulla.
Perhonjoen uittosäännön kumoamisen ansiosta koskia on kunnostettu vuosituhannen vaihteessa. Kaustisella kunnostustöitä on tehty ainakin Markunkoskessa, Nikulan Kuorikoskessa sekä Ojalankoskessa.
Perhonjoen vesi on väriltää ruskeata ja varsinkin tulva-aikoina sameata. Veden typpi- ja fosforipitoisuudet ovat tyypilliset rehevöityneelle vesistölle. Vesi on hieman hapanta.

Joen kalastoon kuuluvat ainakin ahven, hauki, särki, lahna, made, salakka, säynävä, kivisimppu, kivennuoliainen, pasuri ja kuha sekä jalokaloista kirjolohi, taimen ja harjus sekä nahkiainen.
Veden rehevyyden vuoksi särkikalakannat ovat voimakkaat ja tämän ansiosta myös hauki on erittäin yleinen kala Perhonjoessa. Keskiosan järviryhmä pitää syvyyksissään istutuksista peräisin olevan kohtalaisen hyvän kuhakannan. Kirjolohi on istutusten varassa oleva kala ja myös taimenen ja harjuksen poikasistutuksia tehdään Kaustisen alueelle taloudellisten mahdollisuuksien mukaisesti. ELY-keskus tekee omia istutuksiaan jokialueelle, viime vuosina pääasiassa meritaimenen poikasistutuksia. Meritaimen ( ja toki myös merilohi) pääsee nousemaan Pirttikosken voimalaitokselle saakka.
Suosituimpia kalastuspaikkoja ovat jalokaloja tavoiteltaessa istutuskosket Markkula, Mosala ja Ojala. Myös lyhyemmät ja vähemmän kalastetut nivamaiset kosket kätkevät pinnan alle vaeltavia kirjolohia sekä satunnaisia taimenia. Hauenkalastajan suosikkipaikkoja lienevät viileämmillä vesillä kesäkuun alkuun saakka - sekä taas elokuulta myöhäissyksyyn isommat ja syvemmät suvantoalueet. Keskikesän lämpimillä haukia tavoittaa ehkäpä helpoimmin koskien niskoilta ja loppuliu´uista.